Norssi 125 vuotta

Norssi täytti 125 vuotta vuonna 1992. Vanhat Norssit -yhteisön hallitus päätti jo 1980-luvun lopulla, että tapausta juhlitaan arvokkaalla tavalla. Tapahtumaa varten ja monista muistakin syistä alumni rekisteröitiin nimellä Vanhat Norssit Ry.

Yhdistyksen johto päätti keväällä 1990, että tapahtumaa juhlittaisiin muun muassa Finlandia-talossa sekä, että juhlan jälkeen Vanhat Norssit nauttisivat yhdessä illallisen Finlandia-talon ravintolassa. Juhlapäiväksi päätettiin lauantai 07.03.1992.

Juhlan kunniaksi päätettiin lisäksi julkaista IV Norssin Matrikkeli, johon tulisivat kaikki koulua vuoteen 1991 asti käyneet Norssit. Heitä osoittautui olleen 10 209 henkilöä.

Norssin IV matrikkeli 1992.

Vanhat Norssit Ry päätti lisäksi koota ennen varsinaista juhlapäivää aineistoa erilaisia

näyttelyitä varten. Jugend-saliin rakennettaisiin näyttely, jossa esiteltäisiin helsinkiläisille Norssin historiaa, Norssin oppilaita ja opettajia sekä muuta kouluun liittyvää materiaalia.

Ikiluokkayhteisö lj 5 b 1942-1943 + lj 8 1945-1946 tai sen jäsenet osallistuivat – juhlajumalanpalvelusta, haudoilla pidettyjä kunnianosoituksia, Norssissa järjestettyjä näyttelyjä, onnitteluihin liittyviä järjestelyjä sekä matrikkelin toimittajan valintaa lukuun ottamatta – kaikkiin juhliin liittyviin toimenpiteisiin, joihinkin jopa dominoivasti.

Juhlat edellyttivät aivan aluksi kaikkien Norssia käyneiden rekisteröimistä. Luettelo toimitettiin Väestörekisteriin, josta saatiin maksua vastaan kaikkien tiedossa olleiden elossa olevien norssien osoitteet kolmena osoitetarrana. Samalla saatiin tiedot myös tästä ajasta ikuisuuteen siirtyneiden kuolinajoista.

Jokainen Norssia käynyt, jonka osoite oli saatu tiedoksi, sai juhlatoimikunnalta henkilökohtaisen kirjeen. Joillekin niitä lähetettiin peräti kolme kappaletta. Kirjeessä kerrottiin tulevasta juhlasta, Norssin uudesta matrikkelista sekä sen tulevista kustannuksista. [250 markkaa = € 51; 325 markkaa = € 67]

Toinen kirje. Roland Freundin kokoelma.

Finlandia-talo

Finlandia-talo varattiin kongressi- ja kamarimusiikkitiloineen juhlia varten 06.-07.03.1992 väliseksi ajaksi eli kahdeksi päiväksi. Talo oli vuonna 1992 Helsingin kaupungin hallinnassa, ja sen tilausperiaatteet sekä maksut olivat varausaikojen ja mahdollisesti tarvittavan henkilökunnan osalta kaikille käyttäjille yhtäläiset.

Vanhat Norssit Ry joutuikin maksamaan varaamistaan tiloista, juhlia varten tarvittavista lisätöistä ja henkilökunnan ylitöistä tiettävästi 100 000 silloista markkaa [noin € 20 400].

Vertailun vuoksi todettakoon, että kun talo nykyisin toimii osakeyhtiöpohjaisena, sen yhden arkivuorokauden sekä virka-aikana tarvittavan henkilökunnan veloitushinta on noin 26 000 euroa 22 prosentin arvonlisävero mukaan luettuna.

Juhlia varten tarvittavia erilaisia lisätöitä olivat muun muassa Piazza-saliin, aulaan ja F-talon siipeen rakennettavat lisäseinät, pääjuhlan videointimahdollisuuksien järjestäminen talon eri tiloihin sekä henkilökunnan ylityöt.

Norssin juhlat pidettiin Finlandia-talolla lauantaina ja henkilökuntaa joutui silloin työskentelemään osittain kaksoismiehityksessä ja osittain kahdessa eri vuorossa kello 07.30-02.00 välisen ajan. Lisätöitä jouduttiin lisäksi tekemään kahtena päivänä.

Ikiluokkayhteisön jäsenen Ahti Tukiaisen ja hänen vaimonsa pitämää, koko 125-vuotisjuhlien kirjanpitoaineistoa ei valitettavasti ole enää jäljellä. Mutta mikäli tuollaiset juhlat nyt pidettäisiin, niiden tällaiset lisäkustannukset olisivat arviolta noin 75 000 euron suuruusluokkaa.

Onkin enemmän kuin kyseenalaista, kyettäisiinkö Norssin 125-vuotisjuhlien kaltaisia juhlia enää nykyisin kustannustensa puolesta yleensä järjestämään tuollaisissa puitteissa.

Juliste

Vanhat Norssit Ry päätti ennen Finlandia-talon tapahtumia myös painattaa julisteen, jossa kerrottaisiin nasevasti tulevasta juhlatapahtumasta. Julisteen suunnittelu annettiin Markkinointi Viherjuuren tehtäväksi.

Yhtiössä sen lähinnä suunnitteli osakeyhtiön päägraafikko Erik Lojander. Hän otti julisteen pohjaksi jo aikaisemmin toteuttamansa Norssin juhlan logon, jonka alareunaan lisättiin teksti FINLANDIA-TALO sekä sen alle NORSSI JUHLII 7.3.1992.

Juliste painettiin nelivärisenä Finnairin Paino Oy:ssä. Siitä tehtiin ainakin kaksi versiota, joista toisen pohja oli väriltään Norssin vihreä ja N sekä muut kirjaimet ja numerot olivat kullan väriset. Toinen versio oli kultapohjainen, ja sen kirjaimet sekä numerot olivat Norssin vihreät.

Julisteita painettiin noin 500 kappaletta, joista osa jaettiin ennen varsinaista juhlapäivää eri yrityksille, muun muassa SYP:n, KOP:n ja HOP:n mainososastoille sekä muihinkin, erityisesti lähellä Norssia sijainneisiin yrityksiin.

Maaliskuun juhlaviikolla juliste olikin hyvin esillä ainakin joissakin kyseisten pankkien konttoreissa sekä useissa eri yrityksissä. Niitä olivat muun muassa Akateeminen kirjakauppa ja Ratakadun Lähetyskirjakauppa.

Juhlaviikon aikana olivat kaikki Norssin Ratakadun puoleiset ikkunat ja aulan Ratakadulle avautuvat tilat saaneet koristuksekseen kyseisiä julisteita. Myös Finlandia-talossa oli julisteita kiinnitetty opasteiksi niille, jotka nauttivat juhlaillallisen kongressitiloissa.

Juhlallisuudet

Ennen pääjuhlaa rakennettiin kaksi näyttelyä. Toinen oli Norssia koskeva ja norsseille tarkoitettu harrastusnäyttely. Sen suunnittelivat rehtori Jussi Luukko, ex-rehtori Risto Valjakka ja lehtori Raija Sarvilinna. Näyttelyn toteuttivat silloiset nykynorssit. Näyttelyn pääteemana liittyi Luonto-seuran toimintaan.

Harrastusnäyttelyyn osallistuivat muun muassa:

• Veikko perustettu 1871

• Turnarit perustettu 1878

• Konventti perustettu 1886

• Kipinä perustettu 1896

• Luonto-seura perustettu 1913

• Norssin Partio perustettu 1917

• Kreikan kerho perustettu 1957

• Käsityökerho perustettu 1977

• Video-team
  

Juhlajumalanpalvelus Johanneksen kirkossa. Kuva: Veikko Toukokuu 1992, 7.

Näyttely oli avoinna 03.-07.03.1992 välisen ajan koulun alakerrassa. Näyttelyyn tutustuttiin tietysti jo ennen varsinaista juhlapäivää. Varsinainen kävijäennätys saavutettiin kuitenkin varsinaisena juhlapäivänä, kun palattiin Johanneksen kirkon juhlajumalanpalveluksesta koululle paljastamaan uusia Pro Patria sankaritauluja.




Sankaritaulujen paljastustilaisuus Norssissa 07.03.1992. Kuvat: Veikko Toukokuu 1992, 18.

Tilaisuus oli hyvin isänmaallinen ja juhlallinen. Tässä juhlassa puhuivat rehtori Jussi Luukko, kansleri Kauko Sipponen ja Helsingin piispa Eero Huovinen. Musiikista vastasivat silloiset norssit Rozanna Blaszkiewicz viulu ja Maria Savolainen piano, jotka soittivat J.S. Bachin musiikkia.

Osittain kunniavieraiksi kutsutut norssit täyttivät Juhlasalin jopa niin, että moni sinne pyrkinyt joutui jäämään Juhlasalin ulkopuolelle aulaan.

Sankaritaulujen paljastustilaisuuden jälkeen alkoi Juhlasalissa onnittelujen vastaanotto. Onnittelijoista voidaan mainita Opetusministeriön, Opetushallituksen sekä Ressun edustajat.

Norssin edustajat kävivät myös juhlapäivänä laskemassa Norssin kukkalaitteet Hietaniemen Sankariristille, Marsalkka Mannerheimin haudalle sekä kaikkien koulun edesmenneiden rehtorien haudoille, myös Ilkka Nuotion haudalle Mikkelissä.

Jugend-salin näyttely

Jugend-salin näyttely oli tarkoitettu suurelle yleisölle. Se avattiin lähes viikon kestäneen rakentamisen päätteeksi juhlallisesti 06.02.1992 ja oli avoinna kuukauden päivät, varsinaiseen juhlapäivään saakka. Näyttelyn avasi ylipormestari Kari Rahkamo, jonka jälkeen silloiset nykynorssit tarjoilivat juhlayleisölle samppanjaa ja Vanhoista Norsseista koottu kvartetti soitti tilaisuudessa Sibeliuksen musiikkia.

Näyttelyn avajaiset 06.02.1992. Kuva: Veikko Toukokuu 1992, 1.

Tämän näyttelyn suunnitteli Markkinointi Viherjuuri Oy ja pääasiassa yhtiön päägraafikko Erik Lojander. Hän myös johti näyttelyn rakentamisen sekä osallistui itse henkilökohtaisesti sen pystyttämiseen ja näytteille pantavaan, Norssiin liittyvän materiaalin esillepanoon.

Varsinaisen näyttelyn ja itse näyttelytiloihin liittyneen rakentamisen toteutti lähinnä Norssin silloinen veistonopettaja Antti Rinta-Rahko. Toinen merkittäviä osallistuja oli Norssin silloinen talonmies. Hän luovutti rakentajien käyttöön omistamansa suuren pakettiauton. Muina rakentajina toimi tarvittaessa eräitä Ikiluokkayhteisön jäseniä.

Jugend-salin rakenteellinen kunto ei ollut vuonna 1992 kaksinen. Vesi valui sateella ja lumen sulaessa rakennuksen katolta salin takaosan lattialle sijoitettuihin ämpäreihin. Salin seinät vaativat muutenkin monelta osin korjausta ja paikkaamista. Muun muassa salin kaareva takaseinä jouduttiin tämän takia rakentamaan lähes kokonaan uudestaan.

Takaseinä rakennettiin suurista kuitulevyistä, jotka talonmies kuljetti pystyttämiseen tarvittavine puuaineineen paikalle autollaan. Saliin pystytettiin lisäksi kuitulevyistä lisäseiniä näyttelyaineiston esillepanoa varten. Rakennetut seinäpinnat ja salin huonokuntoiset seinäpinnat maalattiin rakentajien toimesta vaalean sävyisiksi.

Näyttelyn pystyttäminen kesti lähes viikon verran. Aikataulu oli tiukka, ja rakentajat joutuivat sen takia tekemään pitkiäkin työpäiviä. Jotkut aloittivat kello 08.00 aamulla, ja viimeiset saattoivat päättää työnsä joinakin päivinä vasta kello 23.00 nurkilla.

Norssimaisia ruokailutaukoja ei näyttelyä rakennettaessa varsinaisesti pidetty. Rakentajille tarjottiin kuitenkin päivittäin kahvit voileipien kera tai pizzaa. Joinakin päivinä rakentajajoukolle tarjottiin joko lounas tai päivällinen ravintola Kappelissa.

Näyttelyssä esitetty kuvamateriaalin hankki pääasiassa Ikiluokkayhteisö. Markkinointi Viherjuuri saattoi materiaalin lopulliseen kuntoon ja asuunsa.

Osa materiaalista, muun muassa Marskin Ritarien kunniamerkit sekä Norssissa rehtorin Kansliassa vuosina 1945-1992 toimintakuntoisena säilytetyn palopommin kaksoiskappale saatiin lainaksi Sotamuseosta.

Kuva: Veikko Toukokuu 1992, 17.

Samoin saatiin lainaksi elossa olleiden Norssin olympiamitalistien mitalit. Niitä oli kolme: yksi kultainen, yksi hopeinen ja yksi pronssinen. Lisäksi saatiin lainaksi osa kokoelmasta, jonka eräs Norssin akateemikko oli kerännyt maailman simpukoista. Näytteille oli myös saatu asetettua erään aikanaan maamme parhaana pidetyn käsi- ja koripalloilijan, Seppo Kuuselan laaja palkintokokoelma.

Kaikki lainaksi saadut esineet sijoitettiin HOP:lta lainaksi saatuihin kuuteen lukittavaan lasiseen vitriiniin. Viimeiseen sijoitettiin Gummeruksen painama ja avonaisena esille asetettu Norssin uusin, neljäs matrikkeli.

Näyttelyssä oli esillä Norssin historiaa koskevaa kuvamateriaalia aloittain järjestettynä ja samansuuruisina valokuvajäljennöksinä. Mukana olivat myös pommituskuvat ja Norssin opettajakunnasta otetut kuvat. Lisäksi esillä olivat lähes kahdestakymmenestä opettajasta tehdyt, kehystetyt karikatyyrit.

Näyttelyssä oli myös yhteiskuntamme eri alojen norssivaikuttajista kerättyä materiaalia. Heistä voitiin valokuvista tunnistaa muun muassa kaksi Norssia käynyttä pääministeriä, yli kaksi tusinaa valtioneuvoston jäsentä, akateemikkoja, säveltäjiä, kirjailijoita, olympiamitalisteja ja vuorineuvoksia sekä lukuisia muita julkisuuden henkilöitä.

Kuva: Veikko Toukokuu 1992, 17.

Esillä oli myös 1900-luvun jokaiselta vuosikymmeneltä yhden Norssin oppilaan alkuperäiset syys- tai kevätlukukauden todistukset.

Lisäksi näyttelyssä olivat esillä Norssin vanhimman juhlapäivänä elossa olleen oppilaan, professori Otto-Iivari Meurmanin, [s. 1890], sekä koulun silloisen nuorimman peruskoulun tyttöoppilaan valokuvat.

Näyttely oli siten varsin kattava ja edustava. Se sai mediassakin hyvän vastaanoton. Norssien lisäksi näyttelyyn tutustui yli 11 000 henkilöä.

Finlandia-talon iskuryhmä

Kun Johanneksen kirkossa oli juhliin liittyvä Juhlajumalanpalvelus, luokkayhteisön kolmimiehinen iskuryhmä oli jo usean tunnin ajan ollut Finlandia-taloissa viimeistelemässä itse juhlapaikkaa. Toiminta kohdistui ensin juhlapaikan estradille, jossa oli muun muassa oikaistava vinoon vinksahtanut suurikokoinen Norssi N -logo.

Se oli kiinnitetty kattoon edellisenä päivänä, mutta kiinnitys ei ollut onnistunut. Logon oikaiseminen ei aluksi oikein onnistunut ennen kuin talon puolesta saatiin apua. Logo saatiinkin lopulta kiinnitettyä aivan katon rajaan, jossa se oli paremmin juhlakansan nähtävillä.

Finlandia-talon aulan siivessä oli 1890-1910 luvuilla Norssissa tehtyjen taulujen näyttely. Siellä kiinnitettiin kunkin taulun kohdalle tekijän nimi, mikäli se oli vielä viime hetkellä signeerauksista selvitettävissä. Ainakin yksi näytteille asetettujen teosten tekijöistä oli Olli Brofeldt, joka kaatui Vapaussodassa Tampereen valtauksessa 03.04.1918.

Kuva: Norssi 2008

Seuraavaksi oli kiinnitettävä huomio illallispöytien sijaintiin ja numerointiin. Tällöin havaittiin, että Finlandia-talon aulaan sijoitetut pöydät ja niiden numerointi eivät olleet pöytäkarttojen mukaiset. Onneksi pöydillä ei vielä ollut kattausta, joten pöytien sijainnit ja niiden numeroinnit ehdittiin korjata.

Iskuryhmän ehkä eniten aikaa vienyt työ liittyi illallispöytien sijoituksiin ja illalliselle osallistuvien opastamiseen siten, että jokainen tietäisi mihin hänen piti Juhlasalista suuntautua. Tätä tarkoitusta varten pystytettiin Finlandia-talon aulan ja ravintolasalin yhtymäkohtaan kaksi suurikokoista fläppitaulua.

Toiseen tuli talon ravintolakerroksessa olleiden 46 pöydän sijoituskartta [ylioppilaaksitulovuodet 1923-1927 – 1955], jossa pöytien numerot olivat 1-46. Sijoituskartan alle kiinnitettiin kunkin ylioppilasluokan oppilaiden nimilista.

Toiselle taululle merkittiin Kongressisalissa olevat pöydät 47-82 [ylioppilaaksitulovuodet 1956 – 1989-1991] sekä kyseisten luokkien nimilistat. Vanhat Norssit Ry:n sihteeri Timo Havulinna oli tehnyt sijoituslistat ansiokkaasti ja varmasti suurella vaivalla tehnyt A4 -kokoon.

Ennen nimilistojen kiinnittämistä merkittiin jokaisen listan vasempaan yläkulmaan vielä mustalla huopakynällä pöydän etsinnän helpottamiseksi pöydän sijaintia osoittava, helposti havaittava numero. Kummassakin taulussa oli suurikokoinen otsikko, joka osoitti missä pöydät sijaitsivat.

Edellä selostetut toimenpiteiden lisäksi illan juhlan juontaja antoi vielä pääjuhlan päättyessä illallisille osallistuville neuvot oman pöydän löytämisen helpottamiseksi.

Nämä toimenpiteet edesauttoivat varmasti sitä, että koko illalliselle osallistunut joukko istui pöydissään vajaan neljännestunnin kuluttua siitä, kun olivat lähteneet Juhlasalista. Juhlan järjestäjät saivat tästä asialleen omistautumisesta erityisen kiitoksen Finlandia-talon johdolta.

Iskuryhmä ehti tämän jälkeen autolla Norssiin, johon se ehti kello 11.30, jolloin alkoi kolmen uusimman valkoisen sankaritaulun paljastustilaisuus.

Finlandia-talon juhlaan

Finlandia-talon juhlaan ja juhlaillalliselle oli aluksi ilmoittautunut lähes 1 500 henkilöä. Ikiluokkayhteisö toimitti kaikille osallistuville norsseille juhlapäivän ohjelma, Norssin perinteinen merkki ruusukkeineen sekä illalliselle osallistuville myös illalliskortti.

Juhlan ilmoitettiin alkavan kello 17.00. Juhlapaikalle pyrki jo ennen ovien varsinaista avaamista kello 14.00 alkaen mukaan sellaisia, joilla ei ollut mukanaan juhlan ohjelmaa. Se oli etukäteen ilmoitettu ja tarkoitettu pääjuhlan pääsylipuksi.

Useat kymmenet liputtomat pyrkijät aiheuttivat Finlandia-talon vahtimestarikunnassa luonnollisesti melkoista hämminkiä varsinkin, kun nämä liputtomat kuokkavieraaksi pyrkineet ilmoittivat vain unohtaneensa ohjelmalehtisen kotiinsa. Tämä väite osoittautui kuitenkin osalla liputtomista pyrkijöistä todeksi.

Onneksi paikalla oli myös melkein koko juhlan järjestelyistä vastanneen juhlatoimikunnan koordinaattori, joka oli varmuuden vuoksi ottanut mukaansa tietokonelistan kaikista juhlaan saapuvista henkilöistä. Listoja oli kuitenkin vain yksi tuloste, mikä teki tarkistamisen hieman hankalaksi.

Kaikki juhlaan ilmoittautuneet pääsivät siitä huolimatta sisään ja toisaalta sellaiset, jotka olivat aikoneet tulla vain kuokkavieraiksi, päätyivät vetämään lyhyemmän korren. Heitäkin oli loppujen lopuksi alun kolmatta kymmentä.

Osallistuja tuli loppujen lopuksi paikalle, Norssin oppilaskunnan jäsenet mukaan luettuina, noin 1 300 henkilöä. Juhlijoita, pääasiassa Norssin peruskoulun oppilaita, jouduttiin sen takia sijoittamaan myös Kamarimusiikkisaliin, joka oli myös varattu Norssien käyttöön.

Finlandia-talo oli tällaista tilannetta varten sitoutunut hoitamaan tilanteen siten, että itse juhlasalissa tapahtunut esitys tulisi heijastettuna näkymään Kamarimusiikkisaliin rakennetulle suurelle näyttötaululle.

Ennen varsinaisen juhlan alkua näyttötaululla näytettiin esiintyjien harjoitusesitystä, joka välittyi Kamarimusiikkisaliin aivan erinomaisesti. Ääni ja kuva olivat korkeata luokkaa. Mutta itse juhlassa tekniikka ei sitten valitettavasti ennen väliaikaa enää toiminutkaan.

Pääjuhla

Eturivissä 2. oikealta 101-vuotias Otto-Iivari Meurman. Kuva: Veikko Toukokuu 1992, 20.

Finlandia-talon juhlasalin täydelle yleisölle esitetty ohjelma oli tasokas. Kaikki esiintyjät olivat joko silloisia tai Vanhoja Norsseja. Paikalla esiintyi viidenkymmenen soittajan konserttiorkesteri, jota johti Paavo Berglund. Soittajien joukossa oli myös naispuolisia norsseja. Yli 40 laulajan kuoroa johti Seppo Murto.

Kuoro ja orkesteri. Kuva: Veikko Toukokuu 1992, 20.

Turnarien perinteinen sauvavoimisteluesitys. Kuva: Veikko Toukokuu 1992, 29.

Kaksikymmentä Vanhaa Turnaria esitti Matti Vanhasen ja Erkki Melakosken kokoamaa, osittain oktetin ja myös torvivoittoisen, norsseista koostuneen viihdeorkesterin säestyksellä sauvavoimistelua.

Esitys alkoi ja päättyi pääasiassa torvisoittajien esittämään Carl Teiken vuodelta 1889 peräisin olevaan marssiin Alte Kameraden. Sama norssiyhtye säesti myöhemmin vielä Turnari-tyttöjen esittämää balettia.

Kuoleva joutsen; Nina Hyvärinen. Kuva: Veikko Toukokuu 1992, 27.

Juhlissa esiintyi vielä silloisten Nykynorssien muodostama Norssi-yhtye; Rozanna Blaszkiewicz ja Jussi Toivanen viulu, Taneli Turunen sello ja Elina Ihamuotila cembalo. Yhtye esitti Georg Friedrich Händelin musiikkia 1700-luvulta.

Norssi-yhtye. Kuva Veikko Toukokuu 1992, 21.

Pariisista nimenomaan tähän tilaisuuteen saapunut Lasse Pöysti luki kirjoittamansa loistavan pakinan ’Miten Norssi ui’. Pakina on luettavissa alaluvussa norssi0808 ’Veikko Toukokuu 1992’ sivuilla 14-15. Pakinaa seurasi orkesterin esittämä Finlandia Hymni. Tilaisuuden päätteeksi juhlayleisö lauloi vielä orkesterin säestyksellä Maamme Laulun.

Valtiovallan tervehdys: Opetusministeri Riita Uosukainen.
Juhlapuhe: Kansleri Kauko Sipponen. Kuva: Veikko Toukokuu 1992, 29.

Juhlassa pidettiin luonnollisesti puheita. Norssin puolesta puhui rehtori Jussi Luukko. Alumnin puolesta puhui Vanhat Norssit Ry:n puheenjohtaja Kauko Sipponen, joka toimi samalla juhlapuhujana. Muita puhujia olivat Helsingin Yliopiston rehtori Päiviö Tommila ja opetusministeri Riitta Uosukainen.

Yliopiston rehtori ja opetusministeri ylittivät puheillaan niille varatun puheajan. Ylitykset aiheuttivat Finlandia-talon ravintolalle melkoisia vaikeuksia.

Juhlan väliajalla Vanhat Norssit Ry tarjosi Norssin oppilaille Finlandia-talon keittiön valmistaman herkullisen iltapalan. Juhliin saapuneet Vanhat Norssit, kutsuvieraat ja Norssin opettajat nauttivat väliajalla lasillisen samppanjaa.

Juhlan erinomaisena juontajana toimi Yleisradion silloinen Pariisin ja Lontoon kirjeenvaihtaja Erkki Toivanen.

Osallistujilla oli ennen varsinaisen juhlan alkua sekä illallisen jälkeen mahdollisuus tutustua Norssin todella entisten oppilaiden taidokkaisiin maalauksiin. Ne olivat syntyneet silloisen piirustuksenopettajan opastuksella 1890-1910 luvuilla. Kuten edellä on jo mainittu teoksista oli koottu näyttely Finlandia-talon aulan yhteen siipeen.

Kuva: Norssi 2008. Tekijä tuntematon.

Kyseistä näyttelyä kävi Finlandia-talon antamien tietojen mukaan juhlapäivänä katsomassa lähes 500 juhliin osallistunutta henkilöä. Samaiset maalaukset olivat 1900-luvun alussa kiertäneet näyttelynä useissa Keski-Euroopan maissa.

Juhlaillallinen

Etukäteen ilmoittautuneet Vanhat Norssit, opettajat ja kutsuvieraat osallistuivat juhlan jälkeen gourmet-tasoiselle illalliselle, joka käsitti neljä ruokalajia. Osallistujat oli sijoitettu ikäluokittain 82 eri pöytään. Niistä oli 46 Finlandia-talon aulassa ja ravintolassa, kun taas 36 oli sijoitettu kongressisalin puolelle.

Vuoden 1936 ylioppilaiden pöytä.

Jokainen pöytä oli numeroitu. Kussakin pöydässä oli lisäksi vihreä lipuke, jossa oli pöytään sijoitettujen ylioppilaaksitulovuosi. Pöytä oli myös tarkoitettu niitä norsseja varten, jotka olivat jossain vaiheessa olleet Norssissa samalla luokalla.

Illalliselle osallistui kaikkiaan 1 152 henkilöä. Tämä henkilömäärä oli vuoteen 1992 mennessä Suomessa suurin, jolle illallinen tarjoiltiin pöytiin.

Juhlan järjestäjät olivat sopineet Finlandia-talon ravintolan kanssa, että illallisille osallistuneilta kerättiin ennen tarjoilun alkamista pois heille etukäteen lähetetty illalliskortti.

Varsin monella se ei kuitenkaan ollut mukana, mikä aiheutti luonnollisesti jälleen hämminkiä. Illan koordinaattorilla oli kuitenkin onneksi mukanaan tietokonelista myös illallisensa maksaneista, jonka avulla myös tämä hämminki saatiin selvitetyksi.

Juhlaillallisen tarjoilemisesta vastasi Finlandia-talon henkilökunnan lisäksi muun muassa Kalastajatorpan, Hotelli Marskin ja Hotelli Vaakunan tarjoiluhenkilökuntaa. Kyseisten hotellien ravintolat eivät olleet kyseisenä iltana avoinna.

Illallisen aikana soitti Finlandia-talon aulassa aluksi Jorma Veneskosken kokoama Vanhojen Norssien kahdeksanmiehinen yhtye taustamusiikkia. Ohjelmistossa oli pääasiassa jazzia ja silloista suosittua kevyttä musiikkia.

Ruokalajien vaihtuessa yhtye siirtyi Kongressisalin puolelle. Siellä se sai Vanhojen Norssien nuoremmalta piiriltä varsin lämpimän vastaanoton.

Juhlaillallinen oli erinomaisen maukas. Sen tasosta vastasi Finlandia-talon silloinen keittiömestari Emisch van Haldenwang, joka siirtyi vielä samana keväänä vastaavaan virkaan brysseliläiseen I luokan ravintolaan.

Sanomattakin on selvää, että ruoka oli aivan erinomaista. Illallisella tarjotut viinit oli sponsoroinut Vanhat Norssit Ry. Professori Matti Klinge piti illallisen aikana ’paistista päästyä’ Norsseille puheen, osittain latinan kielellä.

Menu. Kansisivu

Menu.

Veikon sponsoriluokat, Norssin Ikiluokan pöytä. Kutsuvieraina luokan opettajat, piispa Aimo T. Nikolainen ja filosofian maisteri Anna-Liisa Pennanen. Kuva: Veikko Toukokuu 1992, 31.