Eräs luokalta pääsy

Eräs episodi vuodelta 1944

Olin Norssin kuudennelta luokalta helmikuussa 1944 astunut armeijan leipiin. Joukko-osastoni oli aselevon aikana joutunut syyskuussa 1944 siirtymään viimeksi Suomussalmen suunnalta Kajaanin seudulle, kun tuli tieto, että Porkkalan alue joudutaan vuokraamaan ja luovuttamaan itänaapurille.

Koska Katajanokalla ollut kotimme irtaimisto oli ilmapommituksissa vaurioituneena jouduttu evakuoimaan Kirkkonummelle, anoin evakuointilomaa. Sain litteran ja viiden päivän loman. Junamatka Kajaanista Helsinkiin kesti lähes vuorokauden. Isäni oli onnistunut jostain saamaan käyttöömme häkäpöntöllä toimivan pienen kuorma-auton, jolla yhdessä päivässä saimme tavarat Helsinkiin.

Ollessani kolmantena lomapäivänä aamulla kävelemässä kaupungilla tapasin sattumalta armeijassa niin ikään olleen luokkatoverini Mikko Blomströmin, joka kertoi mm. olevansa Helsingissä tenttimässä kesken jäänyttä Norssin kuudetta luokkaamme. Tästä syntyi minullekin ajatus. Menin Norssiin, jossa rehtori Rafael Holmströmin ystävällisellä avustuksella tutkin erilaisia mahdollisuuksia mainitun luokan oppimäärän suorittamiseksi. Armeijassa olevalle oli laadittu omat systeemit, jotka verrattuna normaaliin koulunkäyntiin olivat kovin yksinkertaiset.

Löysin mielestäni hyvän vaihtoehdon. Kielet, suomi, ruotsi ja saksa sekä kirjallisuus – kielioppi ja historia. Siinä kaikki mitä vaadittiin luokalta pääsyyn. Säädösten mukaan olisi lisäksi pitänyt tenttiä filosofia. Koska Norssissa ei 1944 syksyllä kuitenkaan ainetta opetettu, katsoi rehtori Holmström valitsemani aineyhdistelmän riittäväksi. (Jos algebra ja geometria sekä fysiikka olisivat pakollisina kuuluneet aineyhdistelmään, en lyhyellä varoitusajalla olisi silloisilla tiedoillani lähtenyt edes yrittämään luokalta pääsyä.)

Aikaa tentteihin oli vajaat kaksi päivää. Onnistuin jo ensimmäisenä päivänä saamaan kontaktit yliopettaja Bieseen, lehtori Vaulaan ja lehtori Jatkolaan. ”Yrjö Moses” otti ensimmäisenä kodissaan vastaan. Tarjosi kupin kahvia (korviketta) ja keskustelimme hetken ruotsiksi. Aikaa oli mennyt ehkä 15 minuuttia ja ensimmäinen tentti oli selvä. Ajattelin, että helpollahan tämä menee ja kiirehdin Tunturikadulle lehtori Vaulan kotiin. Kirjoitin siellä aineen. Sen arvostelu jäi seuraavaan päivään, jolloin minun piti palata myös selvittämään tietojani kirjallisuudesta ja kieliopista.

Ehdin vielä ennen iltaa päästä lehtori Jatkolan virkapaikalle puolustusvoimien johonkin esikuntaan. Saksan tentti olikin jo sitten tarkkaa työtä. Ensin jonkin vanhan ylioppilaskirjoituksen käännös ja sitten päälle toista tuntia kestänyt suullinen tentti. Mutta menihän sekin! Kotona olin joskus kello 21:n jälkeen. Yritin vielä illalla katsoa vähän historian tärppejä. Huonolla menestyksellä!!

Toinen päivä, samalla viimeinen lomapäivä alkoi lehtori Vaulan selvityksillä. Aine oli mennyt läpi ja kun Heporauta oli aikoinaan opettanut Kalevalaa ei Vaulan suullinenkaan, kirjallisuuteen liittyvä osa tentistä ollut hankala.

Viimeisenä oli jäljellä sitten historia. Fil.tri Uuno Uljas Seppä otti vastaan joskus kello 16:n nurkilla kotonaan Uudenmaankadulla. En osannut vastata yhteenkään esitettyyn kysymykseen edes välttävästi, joten kun ”Uuno Uljas” vajaan tunnin tenttimisen jälkeen totesi, että tietosi ”ovat kovin heikot” ja sanoi, että hän ei parhaalla tahdollaankaan voi antaa hyväksyttävää arvosanaa, en ollut kovin yllättynyt. Mietin kuitenkin mitä tehdä!! Juna lähtisi klo 19.00 ja rehtori Holmström oli luvannut tulla klo 18.00 rehtorin kansliaan, jos niin kuin asiat olisivat selvinneet.

Rohkaisin mieleni ja kerroin tri Sepälle suorittaneeni lomallani kaikki muut luokalta pääsyyn edellytetyt aineet hyväksyttävästi. Pyysin, että tri Seppä vajavaisista (olemattomista) tiedoistani huolimatta harkitsisi, voisinko saada historiasta heikon viitosen. Seppä katsoi minua pitkään ja sanoi melkoisen tauon jälkeen, ettei hän vielä koskaan ole kenellekään antanut hyväksyttävää arvosanaa, jos asianomainen ei ole sitä ansainnut. Nousin ylös, kumarsimme ja kättelimme. Seppä saattoi minut eteiseen. Otin reppuni ja olin jo avannut oven, kun hän yllättäen pyysi minut takaisin kirjastoonsa.

Katsoessaan vielä kerran minua hän mumisi jotain Isänmaasta, otti lehtiönsä ja kirjoitti sotamies Roland Freundin suorittaneen historian kuudennen luokan oppimäärän arvosanalla viisi (5). Tekstin vieressä oli koko sivun mittainen miinus-merkki. Ehdin ennen junan lähtöä vielä saada rehtori Holmströmiltä Puolustusvoimien todistuksen, josta ilmeni, että sotamies Roland Freund yksiköstä 6683 oli 12. päivänä lokakuuta 1944 suorittanut Suomalaisen Normaalilyseon kuudennen luokan oppimäärän keskiarvolla 7.33. Todistus oli näytteillä Norssin 125-vuotisjuhlanäyttelyssä Jugendsalissa.

Roland Freund
(Freund 1992)

Luokalta päässyt rintamamies 1944.
Kuva: Sotavangin tekemä lyijykynäpiirros. Roland Freundin yksityisarkisto.