Kaikki valta neuvostolla?

Kansanrintamahallitus, Opetusministeriö ja Kouluhallitus olivat ilmiselvästi suunnitelleet kouluneuvostoille tehtäväksi muuntaa oppikoulut neuvostojen johtamiksi oppilaitoksiksi. Kouluneuvostot olisivat voineet lainsäädännön sekä tehtäviensä puitteissa periaatteissa sivuuttaa rehtorit ja opettajat vallankäytöstä. Ne olisivat myös voineet saattaa neuvostot ja koulujen oppilaat määräävään asemaan paitsi rangaistuksia määrättäessä myös opetuksen suunnittelussa. Mutta kuinkas sitten kävikään? Oheinen selostus Norssin ensimmäisen kouluneuvoston toiminnasta on julkaistu Veikossa N:o 5 1973.

Kouluneuvosto 1973: Lopputilitystä

Järjestäessäni Norssin kouluneuvoston tähän mennessä kertynyttä arkistoa tein tilastoa siitä, mitä kaikkea kymmenissä kokouksissamme on käsitelty. Seuraavassa esitän pääpiirteitä pöytäkirjojen sisällöstä. [Jokainen on voinut tutustua II kerroksen käytävän ilmoitustaululla oleviin pöytäkirjojen valokopioihin; alkuperäisiä pöytäkirjoja ei kukaan ole kertaakaan halunnut katsella.]

Kokouksia on aikana 23.02.–03.12.1973 pidetty 27 [kevätlukukaudella 13 ja syksyllä 14] sekä lisäksi 3 yhteiskokousta vanhempainneuvoston kanssa; joulukuussa on vielä pari kokousta. Läsnä ovat yleensä olleet melkein kaikki jäsenet ja apujäsenet. Palkkio [puheenjohtajalle 15 markkaa {€ 14,41}, jäsenille 10 markkaa {€ 9,61}] maksettiin kahdeksasta ensimmäisestä kokouksesta. Rahat loppuivat toukokuun alussa 1973.

Kokouksien kestoaika on vaihdellut 10 minuutista [24.05.] kahteen tuntiin 15 minuuttiin [21.03., 31.03. ja 22.05.]; syksyn pisin kokous on ollut 07.11. [tunti 45 minuuttia]; keskipituus on noin yksi tunti ja viisi minuuttia. Vanhempainneuvoston yhteiskokoukset ovat kestäneet puolisen tuntia. Kokoukset on pidetty usein koulun jälkeen, myös iltaisin ja pari kertaa lauantaina. Syksyllä useimmat kokoukset on pidetty oppituntien aikana, milloin opettajilla on ollut vapaatunteja tai he ovat voineet järjestää helposti luokkiensa työskentelyn.

Työryhmiä perustettiin keväällä kahdeksan ja syksyllä neljä. Niissä oli yleensä kolme jäsentä, pari kertaa myös kouluneuvoston ulkopuolisia. Eniten sai ponnistella järjestyssääntötyöryhmä, joka kokoontui noin kahdeksan kertaa. [Työryhmille ei maksettu lainkaan palkkiota.]

Rangaistusasioiden käsittelyyn on kulunut lähes puolet kokousajasta, mutta kouluneuvosto ei ole voinut jättää käsittelemättä lain mukaan sille kuuluvia asioita, niin ikäviä kuin jälki-istunnan tai kirjallisen varoituksen määräämiset ovatkin. [Seuraavat luvut ovat tarkistamattomia.]

Jälki-istuntaa annettiin kevätlukukaudella 90 kertaa, syksyllä 91; kirjallinen varoitus annettiin keväällä 33, syksyllä 28 kertaa; kouluneuvosto vapautti rangaistuksetta yhden oppilaan keväällä ja syksyllä; opettajainkokouksessa käsiteltäväksi siirrettiin syksyllä neljän oppilaan asia [kolme oppilasta erotettiin määräajaksi, neljäs palautettiin kouluneuvostolle].

Oppilas: ”Mikä meidän oikeella opella on?”
Sijaisope: ”Suolisto värisee.”
(Veikko N:o 1 1975, 30)

Sorry.

Noin 10-15 % ”syytetyistä” on ollut puolustautumassa henkilökohtaisesti. Keväällä kouluneuvosto hyväksyi kirjallisen varoituksen kaavan, rangaistusasian käsittelylomakkeen sekä syksyllä kotiin lähetettävän myöhästymisilmoituksen.

Yhtään oppilaan tai opettajan oikeusturva-asiaa ei ole esitetty kouluneuvostolle.

Tiedotustoiminnasta mainittakoon, että päivänavaukset hoidettiin keväällä joka toinen torstai ja syksyllä joka maanantai; niissä on usein käsitelty tiedotusasioita – vaikka jotkut valittavatkin näiden ”kalseutta”. Ohjeita, tiedotuksia yms. on jaettu luokkiin 18 monistetta, siis keskimäärin lähes yksi viikossa; lisäksi luokanvalvojille on laadittu omia tiedotteita.

Keväällä vastasimme Kouluhallituksen kolmeen kyselyyn, joista laajin käsitti 27 sivua.

Kouluneuvosto on järjestänyt mm. seuraavat tilaisuudet ja viikot:

• YYA-sopimuksen teemaviikko 02.-06.04. sekä sen yhteydessä koulukokous 05.04.;

• Koulutustilaisuus luokkakokousten toimihenkilöille 27. ja 28.04.;

• Vanhempainjuhla 11.05.;

• Oppilaiden ristiinäänestyskokous 03.09.;

• Ihmisoikeuksien ja rauhan teemaviikko 08.-12.10.;

• Hygienian viikko 22.-26.10.;

• Tupakoivien oppilaiden neuvottelutilaisuus 09.11.;

• Kouluneuvostovaalit 19.11. [tämä vaati erikseen kuusi ylimääräistä kokousta]
  

Kouluneuvoston aloitteesta siirryttiin toukokuussa kahteen ruokailuvuoroon, jolloin ruokatunti piteni viisi minuuttia ja tungos ruokalassa väheni selvästi. Kouluruokalan uusi ohjesääntö hyväksyttiin 22.05., samoin koulun uusi järjestyssääntö [josta kukaan ei valittanut lääninhallitukseen, niin että se astui voimaan 01.08.].

Täksi lukuvuodeksi saatiin joka toinen luokanvalvojan tunti samanaikaiseksi koko koululle. Rehtorin kanssa on keväästä alkaen neuvoteltu verhojen ja muun kaluston hankkimisesta, mutta määrärahoja ei ole vielä saatu.

Paljon sellaista, jota ei ole tässä mainittu, mahtuu kouluneuvoston pöytäkirjojen lehdille. Sihteerin tehtävien hoitaminen on ollut hyvin kiinnostavaa. Kouluneuvostotyössä on päästy alkuun, ja seuraava kouluneuvosto – jolla on käytettävissä koko vuosi – voinee laajentaa toimintaansa, kun monet perusasiat on nyt saatu hoidetuksi.

Ikävintä on ollut tänä syksynä lukea eräiden puolueiden vaalilehtisistä osittain aiheetonta ja asiantuntematonta, jopa valheellista arvostelua vuoden 1973 kouluneuvoston toimista. Kouluneuvoston piirissä sen sijaan on vallinnut erinomainen sopu ja työrauha.

Kiitän rehtoria, opettajia, oppilaita sekä erityisesti kaikkia kouluneuvostomme jäseniä hyvästä yhteistyöstä ja toivotan parhainta menestystä uudelle kouluneuvostolle, joka astuu virkaansa 02.01.1974. Matti Oja

[Kouluneuvoston sihteeri 1973]
(Oja 1973)

Kaikki, etenkään yleisdemokraatit eivät suinkaan olleet yhtä mieltä kouluneuvoston sihteerin, yliopettaja Matti Ojan auvoisuuden kanssa. Alla oleva kirjoitus julkaistiin Veikossa N:o 4 1973.

Kuva: Veikko N:o 4 1973, 1.

Kouluneuvosto; sen tila ja tulevaisuus

Syksyn 1973 mielipidetiedustelu paljasti hämmästyttävän realistisen asenteen kouluneuvostoon. Peräti 44 prosenttia oppilaista totesi, ettei neuvostolla ole Norssissa ollut mitään mainittavaa merkitystä.

Käsitys on ymmärrettävä ja ehkä yhä yleistyvä. Kouluneuvostolla ei ole tähän mennessä esitettävänään mitään saavutuksia, joista kunnia kuuluisi sille. Neuvoston ensimmäiseltä työkaudelta jää selvimmäksi tai ainakin pysyvimmäksi tulokseksi järjestyssääntö – ympäripyöreä paperi, joka ei muuta mitään.

Rauhanviikon kouluneuvosto toteutti lokakuun alussa porvarien ohjelman mukaan: Ihmisoikeuksien ja rauhan viikko; oi moniarvoisuus! Ketään ei yllättänyt, että viikosta tuli lattea mauttomuus. Neuvosto oli kuitenkin tyytyväinen. Rauhanviikko oli kuulemma vastannut odotuksia. Se lienee totta; useimmiten käyvät toteen juuri pessimistiset odotukset.

Viimeinen pisara – last but not least, sanoo englantilainen, niin väitetään – on maankuulu Hygienian viikko. Mitenkään väheksymättä hygienian sinänsä kannatettavaa aatetta täytyy sanoa, että tekemällä Hygienian viikosta toimintansa kohokohdan, kouluneuvosto tekee pilkkaa omasta olemassaolostaan.

Ensimmäinen neuvosto joutui aloittamaan aivan alusta, ja sen toimikausi jää vajaaksi. Seuraavan neuvoston kohdalla ei voi enää olla kysymys ajanpuutteesta tai alkuvaikeuksista. Jos senkin työ jää hyvästä tarkoituksesta huolimatta voimattomaksi, oppilaat saattavat menettää kaiken luottamuksen neuvostoon. Jo nyt on merkkejä suorastaan kielteisestä, vastustavasta asenteesta kouluneuvostoa kohtaan.

Ja kuuluu huutavan ääni:
”olemmeko tyytyväisiä?”
Ja nousee suuri kuoro.
Ja lausuu suuri kuoro:
”Ei: tyytyväisiä me emme ole.”

Kouluneuvostovaalit ovat nyt, marraskuussa vielä poliittisemmat kuin helmikuussa. Epäpoliittiset ryhmät ovat lähes kadonneet, vaalitaistelu on yleensä tiukan linjan mukaista.

Helmikuussa oppilasjäsenten vaalissa kokoomus sai paikoista yli 40 prosenttia [huom! Norssissa tasan 75 prosenttia]. Tämän tilanteen luonnottomuuden ymmärtävät monet kokoomuslaiset itsekin. Kokoomusnuorten kouluasiainsihteeri Zyskowicz sanoi, että Kokoomus on puolustusasemissa, että nykyisten asemien säilyttäminenkin olisi sille voitto.

Entäpä jos me yksissä tuumin teemme niin, että Zyskowiczin pahimmat aavistukset toteen käyvät?
Entäpä jos me yksissä tuumin pidämme huolen siitä,
että Kokoomus ei voita, eipä edes nykyisiä asemiaan säilytä?

Entäpä jos me yksissä tuumin vallan muita kuin Kokoomusta äänestämme?

Kouluneuvosto ei sinänsä ole arvo. Se on vain väline, apukeino koulun kehittämisessä. Se on joka tapauksessa pelkkä koulukohtainen hallintokone, jota sitovat ylhäältä annetut määräykset ja ohjeet ja jolla on käytössään vain niukat voimavarat.

Silti kouluneuvosto voi olla tärkeä. Siitä saattaa tulla koulun demokraattisen uudistamisen järjestäjä, se saattaa puuttua laajakantoisiinkin tehtäviin ja ottaa osaa ”kasvatukselliseen suunnitteluun”, kuten laki sanoo. Esimerkkejä toimivista kouluneuvostoista on eri puolilta maata.

Se, mitä kouluneuvosto on, riippuu ennen kaikkea siitä, mitä jäsenet ovat. Oppilas [toivottavasti myös opettaja] voi tehdä kouluneuvostosta tehokkaamman ja koulusta paremman äänestämällä toimintaan valmista ja edistyksellistä ehdokasta.

T Aho

yhteisvoimin demokraattisen koulun puolesta
yhteisvoimin demokraattisen koulun puolesta
yhteisvoimin demokraattisen koulun puolesta
(Aho 1973b)

Kuva: Veikko N:o 3 1973, 14.

Terveyssisko: ”Tässä on lapsi, lapsi on mies. Tässä on äiti. Lapsen äiti on taas nainen.”
(Veikko N:o 3 1974, 30)