Uusimuotoinen pääsytutkinto
Vuonna 1955 voimaan tullut oppikoulun uusimuotoinen pääsykoe selvisi kouluun pyrkineille ilmoittautumistilaisuudessa annetun koneella kirjoitetun monisteen kopiosta.
Kouluun pyrkivälle.
1) Lukujärjestyksesi kahtena tutkintopäivänä on seuraava:
Keskiviikkona
8,30 - 9,00 Järjestäytyminen
9,00 - 10,10 Opetuskielen sanelutehtävä ja aine
10,30 - 11,10 Mekaaniset laskutehtävät ja päässälasku
11,30 - 12,30 Laskennon sanallisten tehtävien koe
Ruokailuaika
_ _ _ _ _ Sisäluku
Torstaina
9,00 - 9,40 Mekaaniset laskutehtävät ja päässälasku
10,00 - 10,50 Opetuskielen toistamiskoe
11,10 - 12,10 Laskennon sanallisten tehtävien koe
2) Kuten huomaat, ei sisäluvun kellomäärää ole vielä annettu. Sen saat ensimmäisen kokeen alussa, siis keskiviikkona kello 9. Siispä on parasta, että sinulla on silloin tämä ohjepaperi mukanasi.
3) Keskiviikkona kello 8,30 on yleinen järjestäytyminen. Silloin kaikki oppilaat jaetaan aakkosjärjestyksen mukaisesti huonekuntiin ja sinäkin saat oman luokkahuoneesi, jossa kaikki pääsytutkintosi suoritetaan.
Huoneesi on _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
4) Varaa itsellesi kumpanakin aamuna 3 arkkia ruudullista virastopaperia. Nämä paperiarkit voit repäistä jo kotonasi kahtia ja kirjoittaa jokaisen paperin oikeaan yläkulmaan nimesi. Eroita jokaisen paperin oikeaan laitaan n. 4 cm leveä marginaali. Ota vielä mukaasi lyijykynä, kynänteroituslaite, kumi ja pieni viivotin.
5) Sinulla on lukujärjestyksesi mukaan myös välitunnit. Niiden ajaksi mene ulos ja tule kellon soitua suoraan luokkaasi. Nyt ei marssita sisään riveissä.
6) Ruokailuajan voit viettää niin kuin holhoojasi parhaaksi katsoo. Sen pituus on eri oppilailla erilainen, mutta on kuitenkin vähintäin yksi tunti.
7) Jos sinulle sattuisi kaikesta huolimatta joku kommellus, niin käänny rohkeasti jonkun opettajan puoleen. Hän opastaa sinua mielellään.
8) Sano holhoojallesi, että hän tulee kouluun torstaina kello 19. Silloin julistetaan tutkinnon tulos.
Hki 31.5.1955.
Leima
Rafael Holmström
rehtori
Uusimuotoinen pääsykoe perustui vuonna 1954 annettuun Asetukseen Oppikoulun pääsytutkinnosta [481/1954], joka astui voimaan vuonna 1955. Sen suurin muutos oli, että tutkintokoe suoritettiin nyt vain kahdessa aineessa: äidinkielessä ja laskennossa. Tutkintotehtävät olivat kaikille samat, ne arvosteltiin yhtäläisesti ja perustuvat kansakoulun 4. luokan oppimäärään. Kansakoulussa saavutetut tulokset ja opettajan sieltä antama lausunto pyrkijän soveltuvuudesta oppikouluun merkitsivät myös paljon.
Uusi asetus ennakoi sitä, että vuosina 1955-1956 tuli oppikouluun pyrkimään enemmän oppilaita kuin koskaan aikaisemmin. Uusimuotoinen pääsytutkinto kykeni entistä paremmin sijoittamaan näin suurista pyrkijäjoukoista oppikouluun ne, joilla oli siihen todella parhaat edellytykset.
Oppikoulujen ja niiden oppilaiden valtakunnalliset määrät näkyvät seuraavassa vertailutaulukossa.
Lukuvuosi |
Valtion koulut |
Kunnalliset ja yksityiskoulut |
Kaikkiaan |
|
Kouluja |
Oppilaita |
Kouluja |
Oppilaita |
Kouluja |
Oppilaita |
Opettajia |
|
Su |
Ru |
Su |
Ru |
Su |
Ru |
Su |
Ru |
|
/poikia % |
/miehiä % |
1910-1911 |
33 |
15 |
7 917 |
3 459 |
53 |
22 |
9 521 |
3 476 |
123 |
24 363 / 49.6 |
1 957 / 54.2 |
1920-1921 |
44 |
17 |
11 900 |
4 344 |
58 |
25 |
11 479 |
4 788 |
144 |
32 511 / 45.9 |
2 380 / 51.7 |
1930-1931 |
67 |
19 |
21 536 |
4 755 |
118 |
28 |
18 589 |
4 602 |
170 |
49 482 / 45.5 |
3 056 / 47.7 |
1938-1939 |
72 |
17 |
22 672 |
3 655 |
116 |
28 |
22 563 |
4 893 |
233 |
53 783 / 46.4 |
3 426 / 48.1 |
1950-1951 |
86 |
17 |
36 559 |
5 554 |
203 |
32 |
46 684 |
6 174 |
338 |
94 971 / 42.6 |
5 558 / 43.5 |
1955-1956 |
96 |
17 |
53 440 |
6 888 |
229 |
31 |
66 708 |
7 039 |
373 |
134 075 / 42.9 |
6 863 / 42.0 |
1960-1961 |
104 |
17 |
77 020 |
8 348 |
320 |
33 |
119 845 |
9 388 |
474 |
214 601 / 43.9 |
10 450 / 42.8 |
1962-1963 |
116 |
18 |
80 595 |
8 835 |
356 |
34 |
140 932 |
9 246 |
524 |
239 608 / 43.6 |
11 963 / 42.8 |
1968-1969 |
132 |
18 |
94 843 |
8 044 |
473 |
40 |
203 799 |
10 246 |
663 |
316 932 / 45.7 |
12 568 / 37.1 |
(WSOY 1975-1976, 7, 33-34)
Taulukosta voidaan todeta, että koulujen ja varsinkin niiden oppilasmäärät olivat vuosina 1945-1950 kasvaneet noin 22 prosentilla. Kun sitten niin sanotut suuret ikäluokat, vuosina 1945-1951 syntyneet tulivat oppikouluikään, alkoivat oppilasmäärät kasvaa merkittävästi. Ne lisääntyivät vuosina 1950-1955 kaikkiaan 41 prosentilla sekä sitä seuraavana viiden vuoden ajanjaksona jo noin 60 prosentilla. Kasvu kääntyi sitten 1960-luvulla Kouluhallituksen helpotukseksi maltilliseksi, aluksi 25 ja sitten 1960-luvun lopussa 21 prosenttiin. Maan oppikoulujen luokkaluku kohosi lopulta noin 8 000 luokkaan (Kiuasmaa 1982, 398-400).
Norssissa uusimuotoinen pääsytutkinto oli ilmeisesti otettu jonkinlaiseen koekäyttöön jo vuonna 1954. Vuoden 1952-1953 vuosikertomuksessa oli näet vielä asianmukaiset kohdat vuoden 1905 asetuksesta. Vuoden 1953-1954 vuosikertomuksessa oli vuoden 1905 asetusteksti jo poistettu. (HN 1952-1953, 49; 1953-1954, 47)
Norssiin pyrki 02.-03.06.1957 pidetyissä pääsykokeissa 162 poikaa. Kokeet suoritti hyväksytysti 145 poikaa, mutta kouluun voitiin ottaa vain 90 oppilasta. Tulokset julistettiin 05.06.1957. (YLE 2007a)
Tuosta vuoden 1957 pääsytutkinnosta ja niihin ilmoittautumisesta on tämän kirjoittajalla neljä henkilökohtaista muistikuvaa.
Ilmoittautumistilanteessa piti valita joko Klassillinen tai Linjajakoinen lyseo. Kun oli valinnut Linjajakoisen lyseon, piti valita pitkä kieli. Olin jossain nähnyt englannin kielen oppikirjan, jonka sisäkannessa oli ollut maailman kartta. Maat, jotka kuuluivat Brittiläiseen Kansanyhteisöön, oli siinä väritetty punaisella. Niitä oli kaikkialla maailmassa. Siis lukemaan englantia, koska sillä pärjäisi missä tahansa.
Itse pääsytutkinnossa en pelännyt enkä jännittänyt. Tiesin kaikella 10-vuotiaan järjelläni, etten voisi kansakoulun 4. luokan todistuksellani olla ainakaan hylättyjen joukossa. Erityisesti jäi mieleeni miellyttävä ja äidillisen oloinen lehtori Kaino Laurila, joka toimi tentaattorina meidän luokkahuoneessamme.
Ruokatunnilla äiti vei minut sitten Yrjönkadun City-automaattiin syömään nakkikastiketta ja perunamuusia. Pikku Roobertinkadun kulmassa ollut talo purettiin 1960-luvulla ja sen toiseen kerrokseen tuli Yrjön Grilli, jossa kävimme joskus abiturienttivuotena kaljalla.
Tuloksia ei muistaakseni mitenkään julkaistu erityisessä tilaisuudessa. Koulun ovessa oli vain lista sisälle päässeistä ja heidän tuloksistaan. Sen listan näkemistä sen sijaan jännitin. Maksimipistemäärä olisi ollut 100, jota ei tietenkään yksikään poika saavuttanut. Oma pistemääräni oli muistaakseni 96. |