Vanhat Norssit ry Historiikin etusivulle 1867 - 1930. Norssin perintö 1930-luku. Pulasta sotaan 1940-luku. Sota-aika ja normalisoituminen 1950-luku. Levottomat teiniparvet 1960-luku. Tiedostavat teiniparvet 1970-luku. Tytöt ja kouluneuvostot Epilogi Liitteet Lähteet Videot













Opetuskaavat

Lukusuunnitelmaan tuli 1960-luvulla varsin huomattavia muutoksia. Norssi oli ensimmäinen valtion koulu, joka sai lukuvuonna 1963/1964 opinto-ohjelmaansa puhekasvatuksen jokaiselle luokalle. Sitä oli tunti viikossa, ja opiskeluryhmiä voi perustaa, mikäli 8 vapaaehtoista ilmoittautui. Opetus aloitettiin syksyllä 13 luokalla, ja siihen osallistui niin monta oppilasta kuin yksi opettaja voi hoitaa. Lukuvuonna 1964/1965 opetusta laajennettiin kaiketi kaikille luokille.

Klassillisen Lyseon lukioon perustettiin vanhempainneuvoston aloitteesta humanistinen ja matemaattinen linja. Matemaattisella linjalla opetettiin jopa enemmän matematiikkaa ja fysiikkaa kuin pitkän matematiikan kurssin oppilaille linjajakoisessa lyseossa. Klassikot pääsivät myös tahtoessaan opiskelemaan biologiaa. Latinan tuntimäärä tosin väheni samalla hieman. Klassillisen lyseon oppilaat voivat uudistuksen takia vastedes ajatella myös aloja, joille pääsy edellytti pitkän matematiikan kurssin hallitsemista.

Kouluhallitus tarjosi Norssille myös kokeiltavaksi uutta matematiikan ylipitkää linjaa. Mikäli sellaiseen kokeiluun olisi ryhdytty, olisi kuitenkin pitänyt siirtyä kaksijakoiseen päivään eli vuorolukuun. Vanhemmat eivät sitä hyväksyneet. Aloittaminen olisi lisäksi vaatinut, että lukusuunnitelman monia valintamahdollisuuksia olisi vähennetty.

(HN 1963-1964, 3)

Klassillisen lyseon lukusuunnitelma lukuvuonna 1967-1968

Aine

I

II

III

IV

V

VI

H M

VII

H M

VIII

H M

Yht.

H M

Uskonto (uskonnonhistoria ja siveysoppi)

2

2

2

2

2

2

2

2

16

Äidinkieli

5

3

3

3

3

3

3

3

26

Historia, yhteiskuntaoppi ja taloustieto

-

2

2

3

3

3

3

4

20

Sielutiede ja filosofia

-

-

-

-

-

2 -

2 -

2 -

6 / -

Luonnonhistoria ja maantiede

6

4

4

4

4

-

-

-

22

Fysiikka ja kemia

-

-

-

-

-

2 4

2 4

2 3

6 / 11

Matematiikka

5

4

4

4

4

3 5

3 5

3 5

30 / 36

Ruotsi

4

3

3

2

3

3

3

3

24

Latina

-

5

4

4

4

4

5

4

30

Saksa tai englanti I

-

-

5

4

4

4

3

3

23

Ranska, venäjä, englanti tai saksa II

-

-

-

-

-

3

3

4

10

Voimistelu, urheilu ja terveysoppi

4

3

4

4

4

3

3

3

28

Kuvaamataito ja kirjoitus

3

3

2

2

2

2 -

2 -

1 -

17 / 12

Musiikki

2

2

-

-

-

-

-

-

4

Ammatinvalinnan ohjaus

-

-

-

-

1

-

-

-

1

Yhteensä

31

31

33

32

34

34 / 34

34

34 / 34












Vapaaehtoiset aineet










Englanti (humanistisella linjalla)

-

-

-

-

-

2 -

2 -

2 -

6 / -

Biologia

-

-

-

-

-

2

2

2

6

Piirustus (matemaattisella linjalla)

-

-

-

-

-

- 2

- 2

- 1

- 5

Käsityö

2

2

2

-

-

-

-

-

6

Käsityö tai pikakirjoitus

-

-

-

2

2

-

-

-

4

Musiikki

-

-

1

1

1

1

1

1

6

Puhekasvatus

1

1

1

1

1

1

1

1

8

Yhteensä

33

34

37

36

38

40 / 40

40 / 40

40 / 39


H = Humanistinen linja. M = Matemaattinen linja. Kielivalintojen muutokset ja uudet oppiainenimikkeet sekä ’yhteensä’ on esitetty lihavoidulla tekstityypillä.

Muist. 1 Humanistisella linjalla voitiin fysiikka ja kemia ynnä piirustus vaihtaa kreikan kieleen, jota oli 4 + 4 + 3 = 11 viikkotuntia.

Tämän lukusuunnitelman opetusministeriö vahvisti 24.4.1964 kokeilutarkoituksessa noudatettavaksi 1.9.1964 lähtien.

Linjajakoisen lyseon lukusuunnitelma 1967-1968

Oppiaine

Keskikoulu

Lukio

Yht.


1.

2.

3.

4.

5.

Yht.

6.

7.

8.

Yht.










M

K

M

K

M

K

M

K

M

K

Uskonto (usk. historia ja siveysoppi)

2

2

2

2

2

10

2

2

2

6

6

16

16

Äidinkieli

4

3

4

3

4

18

3

3

3

9

9

27

27

Historia, yhteiskuntaoppi ja taloustieto

-

2

3

3

4

12

3

3

4

10

10

22

22

Sielutiede

-

-

-

-

-

-

21)

21)

21)

6

6

6

6

Luonnonhistoria ja maantiede

6

3

4

4

4

21

21)

21)

21)

6

6

27

27

Fysiikka ja kemia

-

-

-

4

4

8

3 / -

3 / -

3 / -

9

-

17

8

Matematiikka

5

4

4

4

4

21

5 / 3

5 / 3

5 / 3

15

9

36

30

Ruotsi

4

3

3

3

2

15

3

3

3

9

9

24

24

Ensimmäinen vieras uusi kieli

-

5

5

4

3

17

4

4

3

11

11

28

28

Latina tai toinen vieras uusi kieli

-

-

-

-

-

-

- / 5

- / 5

- / 5

-

15

-

15

Ranska, saksa tai venäjä (3. vieras k.)

-

-

-

-

-

-

32)

32)

32)

9

9

9

9

Voimistelu, urheilu ja terveysoppi

4

3

4

4

4

19

3

3

3

9

9

28

28

Kuvaamataito ja kirjoitus

3

3

2

2

2

12

22)

22)

22)

6

6

18

18

Käsityö

2

2

2

-

-

6

-

-

-

-

-

6

6

Laulu

2

2

-

-

-

4

-

-

-

-

-

4

4

Yhteensä

32

32

33

33

34

-

33 / 33

33 / 33

33 / 33

-

-

-

-















Vapaaehtoiset aineet














Käsityö tai pikakirjoitus

-

-

-

2

2

4

-

-

-

-

-

-

-

Laulu

-

-

2

1

1

4

-

-

-

-

-

-

-

Musiikki tai englannin kieli

-

-

-

-

-

-

2

2

2

6

6

6

6

Puhekasvatus

1

1

1

1

1

5

1

1

1

3

3

8

8

Yhteensä

33

33

36

37

38

-

36

36

36

36

36

36

-

-

-

-

M = Matemaattinen linja
K = Kielilinja
Valintojen muutokset ja uudet oppiainenimikkeet sekä yhteensä on merkitty lihavoidulla tekstillä.

Muist. 1: Lukioluokilla ovat sielutiede + filosofia sekä luonnonhistoria + maantiede keskenään vaihtoehtoisia.
Muist. 2: Kolmas vieras uusi kieli ja piirustus yhdessä voidaan vaihtaa neljänteen uuteen kieleen.
(HN 1967-1968, 44-45)

Kaikkien oppikoulujen keskikoululaisten niin suuresti rakastamista kesätehtävistä, toisin sanoen kasvien keruusta, luovuttiin vähä vähältä 1960-luvulla. Lukuvuotta 1961/1962 seuranneesta kesästä alkaen sen tilalle voitiin kolmantena kesänä valita hyönteisten keruu ja ainakin eräissä kouluissa luontoaiheisten valokuvien ottaminen. (Veikko N:o 2 1962, 12) Lopulta kesätehtävät tulivat lukuvuonna 1969/1970 vapaaehtoisiksi (HN 1969-1970, 44).


Alina
Tepon esimerkkilause: Det är för att ha långa ferier som några vill bli lärare. (Veikko N:o 3 1964, 18)

Puheopetus

Viime syksynä [1963] tuli uusi vapaaehtoinen aine koulumme opetusohjelmaan. Monet norssit jäävätkin jonakuna koulupäivänä varsinaisen työn päätyttyä vielä tunniksi opiskelemaan puhumisen taitoa.

Hauskaa, että olemme saaneet tuollaisen aineen. Kukapa voisi tulla toimeen nykyajan yhteiskunnassa ilman puhetaitoa. Joka päivä sattuu tilanteita, jolloin meidän on ilmaistava mielipiteemme jostakin asiasta, selvittää jotakin seikkaa tai osallistuttava keskusteluun. Hyvä puhetapa on silloin tarpeen, sillä hyvätkin ideat jäävät kuulijoille epäselviksi, jos niitä ei osaa tuoda oikealla tavalla julki.

Opettajanamme on filosofian maisteri Inkeri Lampi ja hänen tosi pätevässä ohjauksessaan olemme taitoamme kehittäneet. Älkää pelästykö – teoriaa opetuksesta ei ole suurikaan osa. Esitysten jälkeen analysoimme niitä, ja opimme virheistä. Teoria jää näin alitajuntaan, eikä opetuksesta tule kuivaa ja väsyttävää.

Mielestäni olen oppinut jo vuodessa melkoisesti. Ex tempore- ja väittelyharjoitukset ovat kehittäneet sanavalmiuttamme ja ilmaisukykyämme. Esitelmistä ja puheista olemme myös oppineet monia asioita, joista emme ennen ole tienneet paljon mitään. Tunnit ovat olleet pirteitä ja hauskoja, ja niinpä aika tuntuu aina loppuvan kesken.

Filosofian maisteri Inkeri Lampi:

Tarkoitus ei ole, että oppilas heti joutuisi pitämään puheen. Tavoitteena on saavuttaa luonteva puhetapa, rauhallinen esiintymistyyli ja hyvä keskustelutaito.

Opetuksessa on mukana noin 130 norssia 1. luokasta 8. luokkaan asti. Tietysti oppilaiden taso vaikuttaa opetukseen. Niinpä alaluokkien pojat kertovat kokemuksistaan, improvisoivat ja hieman näyttelevät. Keskikoulun yläluokilla opitaan kokous- ja keskustelutekniikkaa. Lukiossa tutkimme puheen rakennetta ja erilaisia puhetilanteita.

Alusta lähtien pyritään vapautumaan jännittämisestä ja pelosta, siksi lavastetaan tilanteita, joissa jokainen joutuu olemaan jokapäiväisessä elämässään, ja näin esiintymistavastakin tulee luonteva.

Jotta opiskelu olisi tehokasta, on ryhmät pyritty saamaan riittävän pieniksi [8-12 oppilasta]. Näin jokainen poika joutuu osallistumaan harjoituksiin, eikä harrastus pääse laimenemaan. Todettakoon, että oppilaitten joukossa on monta lupaavaa Demostheneen alkua.

Toivoisin, että yhä enemmän poikia tulisi mukaan. Tunnit saisivat olla kiinteämmin varsinaisten oppituntien yhteydessä, ettei tulisi hyppytunteja. Näin ensimmäisen koevuoden jälkeen olen oppinut paljon ja pidän työstäni. Ensi vuonna varmaan suuntaviivat ovat entistä selvemmät ja oppiminen vielä tehokkaampaa.

Sanotaan, että mies ja kala ovat niin kauan turvassa, kun osaavat pitää suunsa kiinni. Puhekasvatuksen saaneilla tavoitteena on kehittää turvallisuuttaan erilaisissa puhetilanteissa, ja tutussa toveripiirissä harjoitteleminen on sekä helppoa että miellyttävää. Mr. J.

(Veikko N:o 2 1964, 13)


Latinan tunnilla:

Luokka: Eikö tätä tekstiä voisi hiukan selittää?
Opettaja: Ei, meillä on kiire eteenpäin.
Jyki: Eihän me tätä voida mitenkään omaksua!
Opettaja: Ei tarvitsekaan.
(Veikko N:o 1 1961, 24)


Esimerkillisen hienosti esitetty vaatimus: Älkää nyt pahastuko, jos minä nyt sanon, että vanhatkin tehtävät kuulustellaan, ja ne on osattava.

(Veikko N:o 2 1962, 34)


Englannin harjoitusta: Kiitos Revlonin ja Max Factorin ovat isosiskoni silmäluomet vihreämmät kuin ruoho, silmät sinisemmät kuin taivas ja huulet yhtä punaiset kuin unikot. (Veikko N:o 4 1966, 26)


Teivas: Luuleeko Saari, että kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu ylioppilaskirjoitusten ohi vilahtaa? (Veikko N:o 4 1964, 37)


Olli: Näiden läksykuulustelujen tarkistaminen vie kauheasti aikaa, kun ne sisältävät niin paljon epäasiallista ja sottuista tekstiä, ja sitten tulee vaimokin vielä ja koputtaa selkään ja sanoo, että olisi tässä mielenkiintois
ampaakin tekemistä… (Veikko N:o 4 1969)


Mietelmä todistusten jaosta: ”Niille, joilla paljon on, annetaan lisää, mutta niiltä, joilla vähän on, otetaan sekin pois.” [VII] (Veikko N:o 2 1960, 33)


Liisa: Kääntäkää – hän juoksi kuin ammuttu.

Ääni: Ei ammuttu mihinkään enää juokse.
(Veikko N:o 4 1960, 18)

Muistelus: Alina Tepon viimeiset ruotsinkokeet 8 a:lle ennen ylioppilaskirjoituksia talvella 1965. Yksi lause käännöstehtävästä suomesta ruotsiksi kuului: ”Teloitettujen miesten pääkalloja ei liene käytetty jalkapalloina.” Kokeilkaapa kielitaitoanne. Meillä se ei oikein aivan tähän asti riittänyt.