Vanhat Norssit ry Historiikin etusivulle 1867 - 1930. Norssin perintö 1930-luku. Pulasta sotaan 1940-luku. Sota-aika ja normalisoituminen 1950-luku. Levottomat teiniparvet 1960-luku. Tiedostavat teiniparvet 1970-luku. Tytöt ja kouluneuvostot Epilogi Liitteet Lähteet Videot













Baislari, pirssi ja slurkki

Helsingin kaksikielisissä kortteleissa muotoutuneen Stadin slangin kulta-aikaa olivat 1920- ja 1930 –luvut. Se säilyi lisäksi sekä äännerakenteeltaan että sanastoltaan suhteellisen muuttumattomana aina 1940-luvulle saakka. Slangin tehtävä ja käyttöalue kuitenkin muuttuivat jossain määrin. Samalla kun Helsinki jatkuvasti suomalaistui, slangin merkitys eri kieliryhmien yhdistäjänä väheni. Slangia puhuttiin nyt yhtä hyvin sekakielisissä kuin puhtaasti suomenkielisissä ryhmissä. Slangin tehtävänä ei tässä vaiheessa ollutkaan erikielisten puhujien yhdistäminen, vaan se alkoi saada yhä selvemmin ikäryhmäkielen leiman. (Paunonen 2001, 16-17)

Nahan päiväkirjasta

Terveeks’ taas päiväkirja! Mä koetin kovasti keksiä sulle oikeen kivaa mottoa, kun mä aloitin uuden päiväkirjan ja kun mutsi sanoi, että päiväkirjassa on aina jokin motto, vaikken mä oikein tiennyt, mikä se semmonen oikeen on ennen kuin mun isobroidi selitti – enkä mä vieläkään tiedä, kun se selittää niin skoijisti aina.

Mutt’ kun mun vanhalle päiväkirjalle tuli yks haaveri. Mä nääs pidin sitä piilossa, kun isobroidi aina viime vuonna bölli siitä juttuja ’Veikkoon’ ja griinas sit aina niille, ja ne kaikki muutkin lihat griinas. Mutt mä kikkasin panna sen kylpyammeen alle ja sitt’ mulla oli eri kivaa, kun ei kukaan osannut sitä sieltä hakea ennekuin yks ilta, kun faija oli kylvyssä ja viemäri meni tukkoon, vaikken mä ollut edes himassa.

Eikä faijakaan huomannut mitään ennen kuin vesi rupes lainehtimaan lattialla ja mun päiväkirja skiglas edestakaisin, ja se meni ihan rappikselle, kun se oli musteella kirjotettu. Enkä mä hirvannu enää sinua panna sinne, jos niin kuin sattuis käymään samalla lailla. Mä olen pitänyt sua salissa sen ison taulun takana, eikä kukaan ole löytänyt, ja mä luulen, ettei mun isobroidi enää viitsi hakeakaan kun mäkin ensin luulin, ettei Veikko enää ilmestykään, ja ei siihen sitte tarvittais juttujakaan.

Mutt’ sitten mä kuulin, kun ne yläluokkalaiset puhui, että ’Veikko tarvitsee ilmoituksia’, ja siitä mä huomasin, että kai se ilmestyykin, kun se tarvitsee ilmoituksiakin. Ja sitt’ kun mä tulin skolesta, niin mä menin yhteen kirjansitomoon, jossa mun skolekirjoja on sidottu, kun ne on niin risaisia, ja ne lupas mulle ilmoituksen ’Veikkoon’.

Sit mä menin jutteleen yhdelle krillisilmäiselle abiturukselle, joka soitti siellä nahkajuhlassa huuliharppua ja praijas Berliinin filharmonikkaorkesteria , ett’ mä oon saanu ilmoituksen ’Veikkoon’, ja se tuli huisin glaiduks ja sanoi, et mä saan siitä kakskymppiä provinksuunia, vaikken mä tiedä mitä se on, ja sitten mä voin mennä kattomaan ’Lumikkia’ taikka ostaa gutaa ämmänbuidusta. Ja mä koitan hankkia lisää, kun se abiturus sanoi, että mä saan kaikista huisisti killaa.

Sitt’ mä olin yks’ päivä tsiikaamassa, kun meidän skole ja ruotsalainen Norssi skulas futista Väinämöisellä, ja meitä oli iso keili niitten ruotsalaisten maalin takana huutamassa, että se molari hermostuis, ja se olikin ihan hermona, mutta sitten yks abiturus tuli sanomaan, ettei se oo reilua huutaa sitä varten, eikä me huudettukaan sitten muutakuin silloin, kun kaikki muutkin huusi.

Ja kerran meillä oli oikein kivaa, kun meidän kundit, joilla oli eri kivat vihreät paidat ja niissä luki että ’Norssi’, kun ne taklas niitten ruotsalaisten keskushyökkääjän kuraplottiin vatsalleen, ja se oli ihan kuranen, kun se nousi ylös ja me griinattiin, kun se oli niin hassun näkönen. Ja mä tunsinkin niistä meidän skolen kundeista muutamia, kun ne on mun isobroidin luokalla, ja ne skulas kivasti.

Nyt mun täytyy lopettaa, kun meill’ on salaliiton kokous, ja mä panen sinut taas sinne salin taulun taakse, ettei mun isobroidi hittaa eikä kukaan muukaan. Hei sitt’ taas.
(Veikko N:o 1 1938-39, 18)

Sanasto

autsika 

auto 

 

 

baislari 

leivos 

bamari 

poliisi, passipoliisi

biblu 

kirjasto  

bilika 

auto 

bloosaa 

tuulla 

bose 

poliisiputka, vankila 

brankkari 

palokunta, palosotilas

breku 

leipä 

broidi 

veli

budjaa 

asua 

budju 

puoti, kauppa

buli 

iso 

 

 

dallaa 

kävellä 

 

 

eldis 

tuli, tulipalo

 

 

faija 

isä 

fiude 

auto 

flygaa 

lentää, pudota 

flöjdaa 

veistää 

 

 

gungaa 

keinua, heilua, huojua 

 

 

hantaaki 

kädensija, ovenkahva, ripa

hima 

koti  

Hoppa 

auto, erityisesti Fordin T-malli 

 

 

jätski 

jäätelö 

 

 

kartsa 

katu 

kledjut 

vaatteet 

kloddi 

lapsi, pentu, kakara 

kosla 

auto 

kundi 

poika

 

 

Letukka 

Chevrolet

liffa 

kiva, mukava 

lodju 

laatikko  

lyysaa 

valaista, loistaa 

 

 

mehna 

messinki 

mutsi 

äiti 

 

 

pirssi 

vuokra-auto, vuokra-auto- tai taksiasema

 

 

skaffaa 

hankkia, hommata 

skoiji 

hauska, mukava, huvittava

skoleböge 

koulukirja 

skujaa 

ajaa 

slurkki

poliisi 

slurkkis 

poliisiasema

smörgari 

voileipä 

spitta 

pirtu   

spittasuhari 

salakuljetetun pirtun välittäjä 

staili 

tyyli, muoti 

stailisti 

hyvin, hienosti

suhari 

kuljettaja 

suulis 

aurinko 

syylari 

auton jäähdytin 

 

 

tseenaa 

ansaita 

tsennaa 

tietää 

tsittaa 

istua 

tsöraa 

ajaa, kuljettaa 

vilt 

paljon, runsaasti, kosolti 

 

 

Flemari 

Fleminginkatu 

Hagis 

Hakaniemi 

Kaltsi 

Kallio 

Seuris 

Seurasaari

Sipoonkirkko 

purettu rakennus Mannerheimintien ja Humalistonkadun kulmassa