Vanhat Norssit

Vanhojen Norssien toiminta tapahtui 1970-luvun alkupuolella julkisuudessa vanhoja koeteltuja toimintamuotoja noudatellen. Valittiin ja lakitettiin Vuoden Norssi, järjestettiin Norssin Päivä toukokuussa yhdessä koulun kanssa ja kerättiin varoja oppilaille kevätjuhlassa jaettavia stipendejä sekä tunnustuspalkintoja varten. Lisäksi osallistuttiin rehtori, kouluneuvos Niilo Visapään muotokuvan maalaamisen kustannuksiin. Varoja kerättiin muun muassa myymällä vuoden 1967 matrikkelia.

Vuonna 1970 käynnistettiin lisäksi Norssin keppien kerääminen koululle. Vanhimmiksi tulleet seitsemäsluokkalaiset käyttivät Vanhojen Päivänä siellä jo olleita noin 100:a keppiä. Vanhojen Norssien avulla kerättiin myös Weikon vanhoja numeroita, monistettiin niitä sekä sidottiin kirjoiksi ja luovutettiin Norssin kirjastolle.

Keskeiseksi asiaksi alkoivat kuitenkin jo nousta Norssi- ja peruskoulu-uudistus sekä Norssin nimikysymys ja sen oppikouluajan perinnetiedon kerääminen. Lisäksi jouduttiin käsittelemään perinteisen Johanneksen kentän kohtaloa, sille tai sen alle kun aiottiin rakentaa autojen pysäköintitiloja.

Vanhojen Norssien puheenjohtajat

Teppo J. Suonperä 1969-1970

Antti Ahlström 1970-1971

Matti Mannerkorpi 1971-1976

Vanhojen Norssien hallitus toimintavuonna 1973-1974

Filosofian lisensiaatti Matti mannerkorpi, Puheenjohtaja
Johtaja Ahti Blässar
Lähetystöneuvos Heikki Brotherus
Arkkitehti Väinö I. Castrén
Pankinjohtaja Paavo Laitinen
Filosofian lisensiaatti Ohto Manninen
Varatuomari Markus Nikolainen
Professori Eero Ponteva
Opiskelija Matti Rantanen, Sihteeri
Oikeusneuvosmies Eero Rönkä
Kauppatieteiden maisteri Kari Sipilä
Toimitusjo0htaja Olli Suontausta
Apulaisprofessori Ahti Tarkkanen
Opiskelija Sampo Vapaavuori , + 1973
Ekonomi Olli Laiho
Filosofian kandidaatti Risto Valjakka, Norssin rehtori

Vuoden Norssit 1970-1974

Kuvat: Veikko 13.3.1982, 15.

Peruskoulu ja perinteet

Peruskoulun tulo ja sen vaikutukset Norssiin nousivat esiin vuonna 1971. Tästä alkoi Vanhojen Norssien kulissien takainen toiminta.

Hallituksen 17.11.1971 pidetyssä kokouksessa Perustettiin toimikunta pohtimaan asiaa ja erityisesti mahdollisuutta säilyttää Norssi harvoiksi käyneiden latinakoulujen joukossa. Toimikuntaan nimettiin Matti Mannerkorpi, Ohto Manninen ja Risto Valjakka. Toimikunnalle annettiin lisäksi lupa täydentää itseään.

Peruskouluasiaa käsiteltiin seuraavan kerran vakavammin hallituksen kokouksessa, joka pidettiin 04.04.1973. Tällöin päätettiin kutsua Vanhojen Norssien Valtuusto [37 jäsentä] koolle ja tarjota sille keskusteltavaksi kolme vaihtoehtoa:

1) Yhteys kouluun katkeaa heti
2) Yhteys katkeaa viimeisten poikaluokkien loputtua
3) Yhteys uudistettuun kouluun jatkuu.

Eniten kannatusta saanut päätöslauselmaehdotus vietäisiin sitten Vanhojen Norssien Vuosikokouksen vahvistettavaksi. Ehdotusten lopullinen muotoilu uskottiin Rehtorin, Puheenjohtajan ja Sihteerin tehtäväksi.

Seuraavaksi hallituksen kokouksessa 07.10.1973 käsiteltiin kysymystä siitä, ketkä määriteltäisiin Vanhoiksi Norsseiksi. Asia oli akuutti, koska ensimmäiset tytöt olivat juuri tulleet kouluun syksyllä 1972.

Koolle kutsuttavalle valtuuskunnalle päätettiin antaa kolme vaihtoehtoa:

1) Viimeistään vuonna 1971 koulunsa lopettaneet
2) Viimeistään vuonna 1971 koulunsa aloittaneet
3) Hyväksytään Vanhojen Norssien perinne koskemaan kaikkia Norssiin hyväksyttyjä oppilaita, sekä tyttöjä että poikia.

Kamppailu Norssin nimestä

Rehtori Risto Valjakka teki 06.02.1974 Vanhojen Norssien Hallituksen kokoukselle aloitteen siitä, että Helsingin Normaalilyseon nimeä ei muutettaisi tulevan koulu-uudistuksen yhteydessä. Puheenjohtaja valtuutettiin tekemään asiasta alustava kirjelmä Helsingin Yliopiston Kasvatustieteellisen osaston valmistelukunnalle. Tämäkin asia esitettäisiin Vanhojen Norssien Valtuustolle mahdollisia jatkotoimia varten.

Koulu lähetti 18.03.1974 Helsingin Yliopiston Kasvatustieteiden osaston valmistelukunnalle lausuntonsa Norssin nimikysymyksestä. Opettajakunta ehdotti siinä nykyisen nimen, Helsingin Normaalilyseo säilyttämistä. Lausunnon olivat allekirjoittaneet Matti J. Castrén, Urho Johansson, Matti Oja, Pirkko Tuominen ja Rehtori.

Vanhojen Norssien Hallitus ehdotti nyt, kaiketi jonkinlaisena kompromissina, koululle nimeä Helsingin Yliopiston Normaalikoulu. Oikeusneuvosmies Eero Rönkä ehdotti puolestaan vuosikokouksen kantana nimikysymyksestä, että

a) säilytetään nykyinen nimi Helsingin Normaalilyseo ja
b) tarvittaessa alaotsikkona käytettäisiin Helsingin Yliopiston Normaalikoulu.

Vanhojen Norssien Vuosikokous päätti valita delegaation hoitamaan nimikysymyksen muodolliset puolet.

Vanhojen Norssien Hallituksen seuraavassa kokouksessa 29.05.1974 todettiin, että Helsingin Yliopiston Kasvatustieteiden osaston valmistelukunta oli esittänyt koulun nimeksi 1.8. alkaen muotoa Helsingin Yliopiston Eiran Normaalikoulu. Kysymys tulisi esiin Helsingin Yliopiston Konsistorissa, josta se lähetettäisiin Opetusministerin – ministeriön opettajakoulutustoimiston esittelystä – tekemää ratkaisua varten.

Kokous päätti, että Vanhat Norssit suhtautuvat kielteisesti valmistelukunnan nimiehdotukseen. Vanhat Norssit esittäisivät kantansa kirjelmässä Helsingin Yliopiston Konsistorille, ja kirjelmä jaettaisiin jokaiselle Konsistorin jäsenelle. Edelleen päätettiin, että kun asia tulee ajankohtaiseksi Opetusministeriön tasolla, Vanhojen Norssien kanta tultaisiin esittämään ministeriölle myös suullisesti delegaation välityksellä.

Vanhat Norssit lähettikin 04.06.1974 Helsingin Yliopiston Konsistorille seuraavan kirjeen.

4.6.1974
Helsingin Yliopiston harjoittelukoulujen nimikysymys: Helsingin Normaalilyseo

Helsingin Yliopiston konsistorille

Viitaten aikaisempaan kirjelmäänsä (18.3.1974) Helsingin Yliopiston harjoittelukouluasioiden ns. valmistelukunnalle koskien Helsingin Normaalilyseon nimen muuttamista Vanhojen Norssien hallitus esittää kunnioittavasti seuraavaa:

Vanhat Norssit toteavat valittaen, että valmistelukunta on vastoin eri lausuntoja päätynyt nimiehdotuksessaan kaupunginosaotsakkeeseen: Eira, jolla ei ole ollut asiallista eikä historiallista yhteyttä Helsingin Normaalilyseoon ja nimenomaan jossa kaupunginosassa koulu ei ole koskaan sijainnut.

Vaikka Vanhojen Norssien mielestä koulun nykyinen nimi on sekä historiallisista pieteetti- että käytännön syistä riittävä uuden harjoittelukoulun tarpeisiin, Vanhat Norssit eivät suhtaudu kielteisesti normaalikoulu-nimeen, koska siihen liittyy koulun tietty vanha perinne.

Sen sijaan on vaikea nähdä muuta vaihtoehtoa kuin Helsinki koulun etuotsakkeena kuten useissa lausunnoissa on tähdennetty. Mm. jatkaahan koulun klassillinen linja toimintaansa koko kaupungin tarpeita silmällä pitäen.

Jos tarkoituksena on yhdistää Yhteisnormaalilyseon nimikysymyksen ratkaisu Helsingin Normaalilyseon nimeen, voitaneen harkita normaalikoulujen numerointia: Helsingin (ensimmäinen) Normaalikoulu, Helsingin toinen Normaalikoulu, jne., mikä on ollut aikaisemmin käytäntönä Helsingin suomalaisten lyseoiden suhteen; tällöin toinen koulu olisi toisempi kuin toinen.

Vanhat Norssit ehdottavat näin ollen, että koulun nimi säilytetään ennallaan tai että uusi nimi liitetään entiseen esimerkiksi seuraavasti: Helsingin Normaalilyseo, harjoittelukoulu n:o 1.

Kunnioittavasti

Vanhat Norssit
Matti Mannerkorpi

Konsistori omaksui 05.06.1974 pitämässään kokouksessa yksimielisesti Vanhojen Norssien esityksen mukaisen kannan ja teki sen mukaisen esityksen Opetusministeriölle.

Kun opetusministeri Ulf Sundqvist joutui suorittamaan keskeneräistä asepalvelustaan, tuli opetusministeriksi Vanha Norssi, hallitusneuvos Varma Voitto Kallio. Kauko Sipponen ja Pekka Tarjanne lupautuivat tällöin ottamaan yhteyttä Kallioon puhuakseen Konsistorin yksimielisen nimiesityksen puolesta.

Yhteydenotossa kävi kuitenkin ilmi, että Kallion mukaan ministeriössä olisikin harkittu Norssin nimeksi muotoa Etelä-Helsingin Normaalikoulu. Yhteisnormaalilyseolle oli puolestaan harkittu nimeä Pohjois-Helsingin Normaalikoulu.

Opetusministeri Kallio lupautui tämän jälkeen ystävällisesti ottamaan Vanhojen Norssien delegaation vastaan ja kuuntelemaan sen perustelut. Mikään ei kuitenkaan auttanut. Helsingin Normaalilyseon nimeksi tuli tässä oppikoulu-, perinne- ja humanismivihamielisessä ilmapiirissä 01.08.1974 lähtien Helsingin I Normaalikoulu. Helsingin Normaalilyseo ja Vanhat Norssit joutuivat kaatumaan saappaat jalassa.

Matrikkelin täydentäminen ja historiatiedon kerääminen

Opetusministeriön päätöksen ja asetuksen antamisen jälkeen nimikysymykseen ei tietenkään voitu enää palata. Syksyllä 1974 Vanhojen Norssien Hallitus keskittyi matrikkelin täydentämiseen. Uusi matrikkeli ilmestyikin vuonna 1992.

Toinen käsiteltävä kysymys oli Norssin koulutapojen ja muun muistitiedon kerääminen sekä tallentaminen. Suomen Kulttuurirahastolta päätettiin anoa tarkoitusta varten 7 500 markan [€ 6 145] apurahaa kyseisen projektin alkuvaiheen rahoittamiseksi.

Kun hankkeen rahoitus olisi järjestynyt, työtä olisi voinut tarjota esimerkiksi Eero Saarenheimolle tai Heikki Brotherukselle. Heillä katsottiin olevan edellytyksiä toimittaa aineistosta vanhamuotoista Norssia poikakouluna valottava, aikakausien tapainkuvauksen luonteinen teos omine tekijänoikeuksineen.

Tällainen teos valmistui Vanhojen Norssien vuoden 1992 matrikkelirahoista kustantamana elektronisessa muodossa vuonna 2008.
(Vanhojen Norssien Hallituksen ja Vuosikokousten pöytäkirjat vuosilta 1969-1975)