Perinteen pitäjät; Vakituinen opettajakunta 1947-1948
 |
Yliopettaja, teologian tohtori, filosofian maisteri Anton Rafael Leopold Holmström [1899-1967]. Uskontoa ja sielutiedettä.
Opiston rehtori. VR 3 punaisen ristin kera, VR 4. Sotilaspastori. Helsingin Normaalilyseon vanhempi lehtori 1937-1939; yliopettaja 1939-1959; Rehtori1942-1959. Kirjoittanut lukuisia tutkimuksia ja oppikirjoja.
|
 |
Yliopettaja, filosofian tohtori Bruno Julius Malmio [vuoteen 1905 Malmlund; 1883-1966]. Matematiikkaa ja luonnonoppia.
Opiston vararehtori. VR 4, Mm 1918. Helsingin Normaalilyseon matematiikan, fysiikan ja kemian yliopettaja 1929-1951; vararehtori 1944-1949. Julkaissut useita tutkimuksia ja artikkeleita luonnonopin ja pedagogiikan alalta sekä oppikirjoja.
|
 |
Yliopettaja, filosofian lisensiaatti Niilo Henrik Lehmuskoski [vuoteen 1906 Lindfors; 1888-1948]. Latinaa.
Suomalaisen Normaalilyseon latinan ja kreikan sijaisopettaja 1913- 1915; latinan ja kreikan vt. yliopettaja 1916-1917; latinan, kreikan ja suomen tuntiopettaja 1917-1920; latinan, kreikan ja suomen lehtorina 1920-1935; latinan ja kreikan yliopettaja 1935-1948. Tutkimuksia ja käännöksiä Rooman sekä Kreikan kirjallisuudesta.
|
 |
Yliopettaja, filosofian tohtori Yrjö Olavi Renkonen [1907-1959]. Maantietoa ja luonnonhistoriaa.
VR 3 ja 4, VR 4 tlk, Mm 1939-1940, 1941-1944. Kapteeni. Helsingin Normaalilyseon luonnonhistorian ja maantieteen vt. yliopettaja 1940-1943 ja yliopettaja 1943-1959. Julkaissut tutkimuksia ja oppikirjoja. Muun muassa Poijärvi – Paasio – Renkonen: Suomalainen eläinoppi 1945. Poijärvi – Renkonen: Otavan koulukartasto 1948. Poijärvi – Renkonen: Keskikoulun maantieto.
|
 |
Yliopettaja, filosofian tohtori Irja Linnea Julie Maliniemi [vuoteen 1932 Lindström; 1902-1967]. Saksaa ja ranskaa.
Helsingin Normaalilyseon saksan ja ranskan vanhempi lehtori 1932- 1945; yliopettaja 1945-1967. Useita kieli- ja kirjallisuustieteellisiä tutkimuksia sekä artikkeleita. Helsingin yliopiston saksan opettaja 1940-1967. |
 |
Yliopettaja, filosofian tohtori Uuno Uljas Seppä [1885-1966]. Historiaa, yhteiskuntaoppia ja kansantaloutta. Yliopettajakunnan sihteeri.
Suomalaisen Normaalilyseon historian ja yhteiskuntaopin sekä kansantaloustieteen vanhempi lehtori1929-1946; yliopettaja 1946-1949. Tutkimuksia ja kirjoituksia pedagogiikan alalta. |
 |
Yliopettaja, filosofian tohtori Vilho Antero Haila [1894-1954]. Suomea.
Helsingin Normaalilyseon suomen kielen vanhempi lehtori 1936-1946; yliopettaja 1947-1954. Julkaissut tutkimuksia ja oppikirjoja suomen kielen sekä kirjallisuuden alalta.
|
 |
Yliopettaja, filosofian tohtori, professori Yrjö Mooses Jalmari Biese [1903-1983]. Englantia ja ruotsia. Mm 1939-1940.
Suomalaisen Normaalilyseon ruotsin, latinan ja kreikan tuntiopettaja 1924-1928, ruotsin ja englannin yliopettaja 1928-1948. Helsingin yliopiston vertailevan indoeurooppalaisen kielentutkimuksen dosentti 1932; Turun yliopiston englannin kielen professori 1946-1967. Suomen tiedeakatemian jäsen 1949.
|
 |
Vanhempi lehtori, filosofian kandidaatti Esko Roope Joki [1907- 1966]. Latinaa ja kreikkaa. VR miekkojen kera.
Helsingin Normaalilyseon latinan ja kreikan vt. vanhempi lehtori, vakinainen 1936-1961. Painetun Veikon perustajia ja sen vastaava toimittaja toistakymmentä vuotta. Norssin konventin puheenjohtaja 1925 ja kuraattori 12 lukukautta, kunniajäsen ja –merkki 1937.
|
 |
Vanhempi lehtori, filosofian kandidaatti Toivo Antero Valtavuo [1881-1970]. Matematiikkaa ja luonnonoppia.
Suomalaisen Normaalilyseon tunti- ja sijaisopettaja 1908-1915. Suomalaisen Normaalilyseon matematiikan ja luonnonopin vanhempi lehtori 1940-1951. |
 |
Vanhempi lehtori, filosofian maisteri Anders Viktor Collin [1904- 1987]. Ruotsia. Kirjastonhoitaja. VR 4 miekkojen kera, Vss am 2 sk, Mm 1939- 1940. Luutnantti.
Helsingin Normaalilyseon latinan tuntiopettaja 1930-1931; ruotsin kielen vanhempi lehtori 1940-1949; klassillisten kielten yliopettaja 1949-1967.
|
 |
Vanhempi lehtori, filosofian maisteri Paavo Johannes Rudanko [1903-1983]. Matematiikkaa ja luonnonoppia.
Helsingin Normaalilyseon matematiikan, fysiikan ja kemian vanhempi lehtori 1945-1969.
|
 |
Vanhempi lehtori, filosofian tohtori Lauri Arvi Pellervo Poijärvi [vuoteen 1906 Boijer; 1900-1986]. Maantietoa ja luonnonhistoriaa.
VR 4, Mm 1939-1940, 1941-1944. Kapteeni.
Helsingin Normaalilyseon luonnonhistorian ja maantieteen vanhempi lehtori 1929-1935. Samojen aineiden kouluneuvos Kouluhallituksessa 1935-1942; Kouluhallituksen pääjohtaja 1942-1945. Helsingin Normaalilyseon vanhempi lehtori 1945-1959; yliopettaja 1959-1967.
|
 |
Vanhempi lehtori, filosofian tohtori Aulis Johannes Alanen [1906- 1987]. Historiaa, yhteiskuntaoppia ja kansantaloutta. VR 3, VR 4, 2 kappaletta, Mm1939-1940, 1944-1945. Luutnantti.
Helsingin Normaalilyseon historian, yhteiskuntaopin ja kansantalouden vanhempi lehtori1947-1951. Laatinut lukuisia tutkimuksia Suomen historiasta.
|
 |
Vanhempi lehtori, filosofian maisteri Esko Väinö Pennanen [1912- 1990]. Englantia. MM 1941-1944, Päämajan risti.
Helsingin Normaalilyseon tuntiopettaja 1937-1938; sakan ja englannin apulaislehtori1939-1947; englannin kielen vanhempi lehtori 1947-1954. Kirjoittanut lukuisia tutkimuksia kielitieteen alalta, oppi- ja harjoituskirjoja sekä artikkeleita koulun ja kasvatuksen alalta. |
 |
Vanhempi Lehtori, filosofian kandidaatti Matti Viktor Vaula [1891- 1959]. Suomea. Yliopettajakunnan sihteeri. VR 4.
Suomalaisen Normaalilyseon historian sijaisopettaja 1920-1922; latinan ja suomen tuntiopettaja 1925-1927; suomen, historian ja yhteiskuntaopin apulaislehtori 1931-1947; suomen vanhempi lehtori 1947-1954. Julkaissut artikkeleita ja oppikirjoja suomen kielen ja kirjallisuuden alalta. |
 |
Vanhempi lehtori, teologian kandidaatti, pastori Niilo Karl Robert Visapää [vuoteen 1932 Backberg; 1904-1979]. Uskontoa, sielutiedettä ja filosofiaa. VR 4, 2 kappaletta, VM 1; Mm 1939-1940, 1941-1944. Sotilaspastori.
Helsingin Normaalilyseon uskonnon, sielutieteen ja filosofian vanhempi lehtori 1947-1969. Kouluhallituksen vt. kouluneuvoksena useaan otteeseen vuosina 1947-1957.
|
 |
Nuorempi lehtori, filosofian tohtori, dosentti Akseli Rafael Kurki [vuoteen 1935 Rosenqvist; 1880-1950]. Venäjää ja suomea.
Suomalaisen Normaalilyseon venäjän vt. kollega 1907-1908; venäjän nuorempi lehtori 1908-1947; maantieteen, suomen ja filosofian alkeiden opettaja 1919-. Helsingin yliopiston kasvatus- ja opetusopin dosentti 1926-. Julkaissut useita pedagogisia tutkimuksia. |
 |
Nuorempi lehtori, filosofian maisteri Väinö Johannes Saarialho [1888-1962]. Matematiikkaa.
Helsingin Normaalilyseon matematiikan, fysiikan ja kemian vt. nuorempi lehtori 1919-1926; vakinainen 1926-1951. Julkaissut laskennon oppikirjan.
|
 |
Nuorempi lehtori, voimistelunopettaja Väinö Vilho Lahtinen [1897- 1989]. Voimistelua ja terveysoppia. VM 1. Aliupseeri.
Helsingin Normaalilyseon voimistelun ja terveysopin nuorempi lehtori 1934-1950; vanhempi lehtori 1950-1965. Kouluneuvos 1957. Julkaisuja urheilun, erityisesti voimistelun alalta. Turnarien kuraattori useita kertoja. |
 |
Nuorempi lehtori, voimistelunopettaja Esa Seeste [vuoteen 1935 Serenius; 1913-1997]. Voimistelua, urheilua ja terveysoppia. VR 4 ja 3. Kapteeni
Helsingin Normaalilyseon voimistelun, urheilun ja terveysopin nuorempi lehtori 1947-1965; vanhempi lehtori 1965-1976. Julkaissut artikkeleita sekä kouluneuvos Väinö Lahtisen elämäkerran. Turnarien kuraattori useina vuosina; Turnarien kultainen ansiomitali. Berliinin olympialaisten mitalisti.
|
 |
Nuorempi lehtori, filosofian maisteri Lauri Antti Nukari [1909-1983]. Latinaa ja suomea. VR 3 ja 4 tlk, VR 3 ja 4, Mm 1939-1940, 1941-1945. Majuri.
Helsingin Normaalilyseon latinan ja suomen kielen nuorempi lehtori 1948-1957. Kirjallisuusarvosteluja sanoma- ja aikakauslehdissä. Norssin konventin kuraattori 1948-1949. |
 |
Apulaislehtori, filosofian maisteri Matti Laamanen [1907-1987]. Maantietoa ja luonnonhistoriaa. VR 4, 2 kpl, Mm 1939-1940 ja 1941- 1944. Kapteeni.
Helsingin Normaalilyseon luonnonhistorian ja maantiedon tuntiopettaja 1936-1938; vs. vanhempi lehtori 1938-1939; ylimääräinen apulaislehtori 1939; vanhempi lehtori vt. 1945-1946; oman toimen ohella vanhemman lehtorin tehtäviä 1946-1959. Kirjoittanut luonnon- ja maantieteen tutkimuksia sekä oppikirjoja.
|
 |
Apulaislehtori, filosofian maisteri Antero Juhani Jatkola [1911- 1963]. Saksaa ja ranskaa. VM 1, Mm 1939-1940.
Helsingin Normaalilyseon saksan ja ranskan vt. vanhempi lehtori 1944- 1947; vt. apulaislehtori 1947-1948; apulaislehtori 1948-1958. Julkaissut saksan kielen oppikirjan. |
 |
Opettaja, filosofian maisteri, professori Armas Toivo Valdemar Maasalo [vuoteen 1905 Masalin; 1855-1960]. Laulua. Poikakuoron johtaja.
Suomalaisen Normaalilyseon vt. laulunopettaja 1913-1916; vakinainen 1916-1952. Runsaasti kuoro-, urku- ja orkesteriteoksia, liturgista musiikkia, koraaleja, kantaatteja, yksinlauluja, pianokonsertto, jouluoratorio, ja messu. Kirjoittanut musiikkipedagogisia julkaisuja ja koraalikirjan. |
 |
Opettaja, lehtori Lauri Hämäläinen [1905-1952]. Piirustusta.
Helsingin Normaalilyseon piirustuksen vt. opettaja 1940-1941; vakinainen 1941-1946 ja 1947-1952; piirustuksen nuorempi lehtori 1947-1952. Osallistunut lukuisiin taidenäyttelyihin koti- ja ulkomailla. |
Tuntiopettajat
Filosofian kandidaatti Veikko Savolainen, matematiikkaa ja luonnonoppia
Filosofian maisteri Ilkka Kaakinen, lausuntaa.
Filosofian maisteri Anna-Liisa Pennanen, saksaa ja englantia.
Filosofian maisteri Aarre Pipinen, saksaa ja englantia.
Filosofian maisteri V. Tuuri, pikakirjoitusta.
Pastori Yrjö Korhonen, uskontoa.
Pastori S. Fiilin, kreikkalaiskatolista uskontoa.
Voimistelunopettaja M. Aaltio, voimistelua ja terveysoppia.
 |
Veistonopettaja, käsityönopettaja Oma Martti Paavolainen [1903-??]. Veistoa.
Helsingin Normaalilyseon käsityönopettaja 1946-1971. Kansantaiteen, erityisesti karjalaisen perinteen laaja tuntija. |
Piirustuksen opettaja Osmo Laine, piirustusta ja kaunokirjoitusta.
Filosofian kandidaatti Ulla Nyyssönen, englantia.
Filosofian kandidaatti S. Voutilainen, englantia.
Filosofian kandidaatti E. Nieminen [o.s. Suokas], ruotsia.
Filosofian maisteri S. Virtanen, ruotsia.
(HSN 1947-1948, 7-9; HSN 1948-1949, 7-8; HSN 1949-1950, 7-8; HN 1950-1951; HN 1951-1952, 7-8; HN 1970-1971, 15; Norssi 1992)
Nuoremmat opettajat olivat sotien aikana puolustusvoimien erilaisissa tehtävissä. Helsingissä palvelleet kävivät pitämässä oppituntejaan sotilaspuvuissa. Tuon aikaiset koulupojat muistavat muun muassa Antero Jatkolan jäykkävartiset, upeasti kiiltäneet saappaat ja Esko Pennasen lapikkaat sekä suojeluskuntapuvun, jotka vaihtuivat pian sotilasvirkamiehen pukuun samoin kuin Esko R. Joenkin asu.
Kapteenit Olavi Renkonen ja Pekka Heinänen herättivät kunnioitusta ja ihailua. Erityisen upeaksi pojat arvioivat talvella 1942 rehtori Rafael Holmströmin sotilaspastorin asun valkoisina puoliturkkeineen.
(Lyytikäinen, 1994, 17)
Viimeisenä vanhasta opettajakunnasta poistui nuorempi lehtori, filosofian tohtori, dosentti Aksel Rafael Kurki. Hän erosi virastaan tultuaan säädettyyn eläkeikään 31.8.1949. Hän opetti monipuolisena opettajana oman aineensa lisäksi myös suomea, historiaa, sielutiedettä, maantietoa ja kaunokirjoitusta.
Dosentti Kurki oli opettajantoimensa ohella uuttera tutkija ja kirjailija, joka oli syventynyt erityisesti opetus- ja kasvatuskysymyksiin. Lukuvuosina 1940-1941 ja 1946-1947 hän toimi sitä paitsi Helsingin yliopiston kasvatustieteen virkaa tekevänä professorina ja siten Norssin opetuksen sekä sen auskultaatiotoiminnan virallisena valvojana. (HSN 1939-1940-1941, 12; 1946-1947, 6; 1949-1950, 7)
Kuva: Lyytikäinen 1994, 75.
Lehtori Kurki, ”Rusa” oli melkoinen persoonallisuus. Hän luennoi yliopistolla muun muassa ’lapsiongelmista ja ongelmalapsista’. Norssin oppilaat tosin epäilivät, mahtoiko filosofian tohtori Rusa, joka oli poikamies, tietää niistä asioista yhtään mitään.
Toisaalta kymmenien vuosien opettajana toimiminen jopa Norssissa antoi varmasti pätevyyksiä niidenkin luentojen pitämiseen. Väitöskirjansa hän oli tehnyt empiirisessä psykologiassa lapsen kehityksestä ja käyttänyt koehenkilönä yhtä lasta. Rusa oli varsin omalaatuinen opettaja, eikä saanut lukiolaisia oikein motivoitua opettamansa venäjän kielen opiskeluun.
Todistukseen antamaansa nelosta Rusa perusteli siten, että nelonen on paljon, paljon suurempi numero kuin ykkönen, joka oli puolestaan paljon suurempi kuin nolla. Häneltä saattoi myös saada todistukseen arvosanaksi kolmosen.
Rusan artikulaatiokin oli varsin omalaatuinen. Kun hän kerrankin tarkoitti oppilas Tuomas Tapolaa, hän sanoi: ”Tulepas tänne sinä valkotukkainen vekkuli-kekkuli”. Nimitys johtui siitä, ettei hän juuri opetellut oppilaiden nimiä. Ellei läksyjä osattu, jäätiin taas ”konkkaronkkaan”, joka tarkoitti jälki-istuntoa.
Kaunokirjoituksessa oli tärkeintä ryhdikäs istuminen pulpetissa ja oikea ote kynänvarresta. Kynänvarsi ja sormet oli pidettävä yhdensuuntaisina ja molempien suuntien oli yhdyttävä kirjoituksen kaltevuuden suuntaan oikealle.
Rusa kulki luokassa mutustellen usein paperipussista pikkuleipiä ja hokien konemaisesti ”suorassa, suorassa”, mikä tarkoitti istuma-asentoa. Kun hän pysähtyi kirjoittajan kohdalle, tämä alkoi yleensä kastella kynänterää mustepulloon välttyäkseen näyttämästä, ettei pysty pitämään kynää vaaditussa asennossa tai ainakaan kirjoittamaan siten.
Keskikoulussa Rusa piti kerran maantiedon tunnin, jonka aiheena oli ’Afrikka ja sen elinkeinot’. Rusa aloitti tunnin kyselemällä: ”Mitä tarkoittavat kirjaimet GHH?” Kukaan ei tiennyt. Noin 10 minuutin ajan tuli erilaisia apukysymyksiä: ”Eikö kukaan ole nähnyt kadulla [tai sanomalehdessä jne. jne.] mainittua kirjainyhdistelmää?” Arvailuja tuli, mutta ne eivät johtaneet mihinkään.
Palattiin alkuasetelmaan: ”Mitä tarkoittaa GHH?” ”Mistä se on lyhenne?” Pohdintaa ilman tulosta. Vähän ennen kellon soittoa eräs oppilas muisti nähneensä kirjaimet jonkin kuorma-auton kyljessä. ”Mitä sen kuorma-auton lastina oli?” ”Minkä värinen auto oli?” ”Siis hiiliauto.” Rusa: ”Etelä-Afrikassa on hiilikaivoksia: GHH = Gute Hoffnungs Hütte.” Tunti päättyi.
(Wahlgren 1994; Lyytikäinen 1994, 94-95)
|
