Sota-aikojen tilinpäätös

Oheisessa taulukossa on esitetty Norssin tunnuslukuja kunkin lukuvuoden päättyessä.

1) Ei ole otettu huomioon koulun kirjoilla olevia, puolustuslaitoksen palvelukseen astuneita oppilaita, jotka eivät ole keväällä luokalta siirrettyjä eivätkä luokalle jääneitä. Kahdeksansien luokkien kohdalla ei asia vuosikertomusta valmistettaessa vielä ole ratkaistu.

2) Ei ole otettu huomioon VIII luokkia; sen lisäksi asepalveluksessa oli vuonna 1943:141 oppilasta; 1944: 205; 1945: 101; 1946: 27; ja vielä vuonna 1947: 16 oppilasta

3) Tarkempi tarkastelu on jäljempänä olevassa omassa taulukossaan

4) Kaikki julistettiin ylioppilaiksi ilman ylioppilastutkintoa paisi yksi, mutta myös yksi ylioppilaskokelas vuodelta 1941.

5) Koulussa kirjoitti 15 ja asepalveluksessa olleista julistettiin ylioppilaiksi ilman tutkintoa 47 kokelasta
(HSN 1939-1940-1941; 1941-1942; 1942-1943; 1943-1944-1945; 1945-1946; 1946-1947; 1947-1948; 1948-1949; 1949-1950; 1950-1951)

Tunnuslukutaulukosta voidaan tehdä eräitä havaintoja. Norssista tuli 1940-luvulla selkeästi noin 700-750 oppilaan koulu. Se merkitsi tietysti luokkakokojen kasvua, vaikka ylempien luokkien poikia oli koko ajan kymmenittäin sotapoluillaan. Sota-aika ja ainakin keskikoulun luokkien ilmiselvä luokkakohtainen tilanahtaus eivät kuitenkaan vaikuttaneet käytösnumeroiden keskiarvoon, mutta kyllä ilmeisesti alensivat ahkeruudesta annettujen numeroiden keskiarvoja. Edistyksestä annettujen numeroiden keskiarvot eivät sen sijaan juuri poikenneet 1930-luvun keskiarvoista, joten läksyt kyllä luettiin sota-aikanakin.

Auskultanttien ja heidän pitämiensä tuntien määrä vähenivät merkittävästi sota-aikana. Jonkinlaisella ’normaalitasolle’ alettiin päästä vasta lukuvuodesta 1944-1945 alkaen. Vuosikymmenen lopullakaan ei silti jouduttu edes 1930-luvun lopun ’siedettävälle’ teoreettiselle tasolle, noin 100 auskultantin pitämään tuntiin. Se oli vastannut arviolta 10 prosenttia kullekin luokalle pidetyistä tunneista. Kun miesopettajat olivat vielä sodan aikana aina välillä asepalveluksessa, on opetuksen järjestämisessä ollut rehtorilla tekemistä ilman vihollisen ilmatoimintaa ja nuorten työvelvollisuuttakin.

1) Pyöristetty tarkoituksella ylöspäin oppilasparven vanhimman osan ollessa välillä asepalveluksessa
(HSN 1939-1940-1941; 1941-1942; 1942-1943; 1943-1944-1945; 1945-1946; 1946-1947; 1947-1948; 1948-1949; 1949-1950)

Norssin ylioppilaat ja ylioppilastutkintotulokset 1940-luvulla.

1) K + S = Kevään ja syksyn ylioppilaskirjoitusten tulokset
2) Sot. = Sotilasylioppilaskirjoitusten tulokset
3) Syksyllä julistettiin ylioppilaiksi kaikki asepalveluksessa olleet kokelaat paitsi yksi ja heille annettiin ylioppilaskirja; heille on merkitty tässä taulukossa arvosanaksi approbatur
4) Kaikki julistettiin ylioppilaiksi ilman ylioppilastutkintoa paitsi yksi, mutta myös yksi ylioppilaskokelas vuodelta 1941.
5) Kaikki kevään 1943 kirjoitusten kokelaat läpäisivät tutkinnon; ilman tutkintoa julistettiin ylioppilaiksi 46 asepalveluksessa ollutta kokelasta ja yksi kokelas vuodelta 1942, joille on tässä taulukossa määritetty arvosanaksi approbatur
6) Lopullinen arvosana kyseisenä vuotena
(HSN 1939-1940-1941, 42-45; HSN 1941-1942, 40-42; HSN 1942-1943, 37; HSN 1943-1944-1945, 60-63; HSN 1945-1946, 51-55; HSN 1946-1947, 45-49; HSN 1947-1948, 41-43; HSN 1948-1949, 43-45; HSN 1949-1950, 44-46; HSN 1950-1951, 45-46)

Tässä yhteydessä kannattaa oikeastaan panna merkille vain Norssin omien sotilasylioppilaiden suuri määrä, heidän saavuttamiensa yleisarvosanojen ymmärrettävä taso sekä reputtaneiden suuri määrä. Toinen huomion arvoinen seikka on norssien poikkeuksellisen hyvät tulokset vuosien 1948 ja 1949 ylioppilaskirjoituksissa.

Vertailutaulukko. Koko maassa hyväksyttyjen uusien ylioppilaiden määrät vuosina 1939-1946.

(Kiuasmaa 1982, 341)

Ylioppilaaksi julistettujen ylioppilaskirja oli varsin koruton, konekirjoitustekstillä muotoiltu, mutta luonnollisesti haltijalleen arvokas asiakirja. Sen malli on esitetty luvussa norssi0417 Osaamattomuuden ongelmatiikka.