Mielipidetiedustelu 1972

Kun ensimmäiset kouluneuvostovaalit alkoivat lähestyä, jotkut valveutuneet tarvitsivat tietysti yksityiskohtaista tietoa oppilaiden puolue- ja koulupoliittisista kannoista. Koulun toinen tällainen mielipidetiedustelu järjestettiin syksyllä 1972.

Mielipidetiedustelu

Jo toista kertaa järjestivät Norssin Konventti ja Veikko-lehti yhdessä norsseille yhteiskunnallisen mielipidetiedustelun. Kaiken kaikkiaan 499 oppilasta, mukana myös kolmasluokkalaiset, vastasi kymmeneen kysymyksen. Oppilaat suhtautuivat tiedusteluun muutamaa itsetehostajaa lukuun ottamatta asiallisesti. Myös luokanvalvojat ja historian opettajat ansaitsevat kiitoksen joustavuudestaan. Selvittelen tässä yleisten suuntaviivojen lisäksi mielestäni tärkeitä yksityiskohtia.

Historian kulkua ei taaksepäin voi tuupata

Poliittiset kannat 4.-8. luokilla eivät muuttuneet viime vuodesta räjähdysmäisesti, mutta kuitenkin selvästi. Kokoomus on edelleen suurin ryhmä, vaikka sen kannatus tippui viime syksyn 41 prosentista peräti 36 prosenttiin. Ainoa kannatustaan lisännyt puolue oli SDP, jonka kannatus nousi 14 prosentista 17 prosenttiin. Suurempien ryhmien osalta tilannetta kuvaa oheinen taulukko:

Tänäkään vuonna vasemmistoenemmistöisiä luokkia ei ole kuin vain yksi, VIII. Porvarillinen enemmistö on viidessä luokassa, muualla kantaa ottamattomat ovat vaa’ankielenä.

Viidennes oppilaista ilmoittaa, ettei ole lainkaan kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, ja kuudennes ilmoittaa olevansa erittäin kiinnostuneita. Loput, noin 65 prosenttia olivat ”vain” kiinnostuneita. Kiinnostunein poliittinen ryhmä oli SKDL:n kannattajat, sitten SDP:n ja LKP:n kannattajat. Kantaa ottamattomat tunsivat odotetusti vähiten kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin.

Vain vasemmistolaiset vastustivat nyt esitetyn kaltaista vapaakauppasopimusta EEC:n kanssa [sic]. Kansandemokraateista 97 prosenttia ja sosiaalidemokraateista 75 prosenttia kysymykseen kantaan ottaneista oli kielteisellä kannalla. Kokoomus suhtautui puolestaan vapaakauppasopimukseen 95-prosenttisen, LKP 88-prosenttisen ja kantaa ottamattomat 70-prosenttisen myönteisesti. Koko Norssissa oli jaa ääniä 45 prosenttia, ei ääniä 22 prosenttia ja kantaa ottamattomia peräti 33 prosenttia.

Koko Norssissa on tiedustelun mukaan vain 35 poliittisesti järjestäytynyttä oppilasta. Kansandemokraattien järjestäytymisaste oli ylivoimaisesti korkein.

Taantumus ja edistys

Selvä enemmistö kokoomuslaisista, 63 prosenttia oli sitä mieltä, että suomessa ei tule kaventaa tulorajoja [sic]. Yhtä selvä oli vasemmiston kanta tuloerojen kaventamisen puolesta: yli 90 prosenttia vasemmistosta kannattaa tuloerojen pienentämistä. Koko koulussa tuloerojen kaventamista kannattaa myös selvä enemmistö 65 % - 35 %.

Ristiinäänestysperiaatteen puolesta

Oppilaitten kiistaton enemmistö, 70 prosenttia katsoo, että kouluneuvostot on valittava ristiinäänestysperiaatteen mukaisesti. Kaikkein selvimmin ristiinäänestysperiaatetta ajoivat SKDL:n ja SDP:n kannattajat; heistä 90 prosenttia kannattaa ristiinäänestystä. Liberaaleista 70 prosenttia, kantaa ottamattomista 64 prosenttia ja kokoomuslaisista 60 prosenttia on samaa mieltä.

Kekkoskysymys [sic] oli huonosti muotoiltu, ja sen vuoksi ei ole syytä tehdä tuloksista kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kaikista vastanneista 48 prosenttia tahtoi Kekkosen jatkavan vaikka poikkeuslailla, 52 prosenttia oli joko Kekkosta tai poikkeuslakimenettelyä vastaan. Huomion arvoista on, että tämä kysymys jakoi kaikkien puolueitten kannattajat kahteen lähes yhtä suureen osaan.

Kysymykseen opettajien [oletetusta] poliittisesta vakaumuksesta vastattiin seuraavasti:

• Oikeistolaisia 50 %

• Keskustalaisia 9 %

• Vasemmistolaisia 7 %

• Puolueettomia 31 %.

Toisin sanoen joka toinen oppilas pitää opettajiaan oikeistolaisina.

Oireellista on tarkastella, kuinka eri puolueita kannattavat oppilaat olettivat opettajien suuntautuneen poliittisesti.

Kaikkien muiden puolueiden kannattajien selvä enemmistö pitää opettajiaan oikeistolaisina, kun taas kokoomuslaisista vain kolmannes.

Kuva: Veikko N:o 3 1970, 6.

Konventtia ja Veikkoa koskevat kysymykset oli laadittu huonosti, koska niissä esiintyi keinotekoista vastakkainasettelua. Sillä toki informoiva Veikko voi myös ottaa kantaa ja viihdyttääkin. Vastaavasti Konventin tehtävät eivät tietenkään rajoitu vain kahteen kysytyistä viidestä tehtävästä. Jotakin voidaan kuitenkin vastauksista päätellä.

Konventin toivotaan eniten huolehtivan oppilaiden oikeusturvasta, sitten järjestävän bileitä ja kolmanneksi vaikuttavan koulun johdon päätöksiin. Kokoomuslaiset haluavat lähes yksinomaan bileitä, muut pitävät oppilaiden oikeusturvasta huolehtimista tärkeämpänä.

Veikon pitäisi tiedustelun mukaan olla lähinnä viihdyttävän informoiva. Oma sijansa on kuitenkin myös hauskuttamisella ja kannanottamisellakin. Yleinen suunta on se, että vasemmistolaiset haluavat kantaaottavan ja informoivan Veikon. Ja mitä oikeammalle mennään, sitä suuremmaksi kasvaa viihdytystä ja hauskutusta vaativien osuus. Kokoomuslaisista jo 73 prosenttia haluaa Veikon olevan joko viihdyttävä tai hauskuttava. Vasemmistolaisista vain 20 prosenttia oli tätä mieltä.

”Natsivalta ylös!”

Useimmat oppilaat olivat vastanneet pelkillä rukseilla, mutta oli muutamia, jotka tahtoivat ilmaista poliittisen kantansa myös sanallisesti. Eräskin kolmasluokkalainen vaati: ”Natsivalta ylös!” Hänen puoluekantansa oli sattumalta Kokoomus. Eräs toinen kokoomuslainen julisti: ”Kommarit tapettava”, ja kolmas korosti: ”Kommarit hirteen!”

Myös vasemmistolaiset kirjoittivat papereihinsa lisähuomautuksia. Eräs neljäsluokkalainen sosiaalidemokraatti innosti monisteen laidassa: ”Eteenpäin sosialistiseen Suomeen!” ja eräs kuudesluokkalainen kansandemokraatti perusteli kielteistä suhtautumistaan EEC:n kanssa solmittavaan vapaakauppasopimukseen: ”Suomen itsemääräämisoikeudesta on kysymys! Olen patriootti!”

Tiedustelun nostattamat vaatimukset:

• Tuloeroja kavennettava!

• Älä anna opettajiesi muodostaa mielipidettä puolestasi!

• Konventin on kiinnitettävä enemmän huomiota oppilaiden oikeusturvaan!

• Ristiinäänestys kouluneuvoston vaalitavaksi!!
  

PS. 1
Kaiken kaikkiaan voi tulevaisuuteen suhtautua luottavaisesti. Poliittisen suuntauksen suunta on oikea: vasen.

PS. 2
Jos joku tahtoo yksityiskohtaisempia tuloksia tiedustelusta, kääntyköön Jorma Bergholmin, VIII puoleen; hän vastaa kysymyksiin mielellään.

Jorma Bergholm
(Bergholm 1972b)

Maca: Kun Japanin keisari ilmoitti radiossa, ettei hän olekaan jumala, ihmettelivät japanilaiset tätä suuresti. Ajatelkaapa nyt itseänne, jos tuolta alkaisi kuulua samanlaista puhetta… [osoittaa kädellään seinäkovaäänistä]. (Veikko N:o 3 1970, 35)