Politiikkaa, mielenosoituksia ja kansanhuvia

Vuosikymmenen ensimmäiset eduskuntavaalit pidettiin maaliskuussa 1970. Edellisten vaalien tuloksena syntynyt vasemmistoenemmistö vaihtui porvarienemmistöksi. Kokoomus sai 37 paikkaa [+11], uusi voima Suomen maaseudun puolue, SMP 18 [+17], Kristilliset 1 [+1], Keskustapuolue 36 [-13], RKP 12 [0], LKP 8 [-1], SDP 52 [-3], TPSL 0 [-7] ja SKDL 36 [-5].

Uusi hallitus muodostettiin vasta heinäkuussa, eikä vaalitulos näkynyt sen kokoonpanossa. Ahti Karjalaisen kansanrintamahallitukseen tuli ministeripaikkoja seuraavasti: LKP 2, RKP 2, KePu 4, SDP 5 ja SKDL 3. Tällaisesta lopputuloksesta ei edes Josif Stalin olisi uskaltanut uneksiakaan.

Persian shaahi, Mohammad Reza Pahlavi ja shaahitar Farah tekivät juhannusviikonloppuna 1970 valtiovierailun Suomeen. Helsingissä järjestettiin 23.06. mielenosoitus, jonka yhteydessä poliisi käytti kovia otteita. Muun muassa nuoret vasemmistoaktivistit Erkki Tuomioja, Ilkka Taipale, Ilkka-Christian Björklund ja Kimmo Linnilä pidätettiin.

Mielenosoittajien mukaan Iranin hallituksen yksinvaltainen asema perustui CIA:n ja öljy-yhtiöiden tukeen: ’Shaahi, Shell – go to hell’. Iran muuttui 10 vuotta myöhemmin ajatollavetoiseksi islamilaiseksi tasavallaksi.

Ajan henki heijastui tietysti myös taiteisiin. Taiteilija Harro Koskinen [s. 1945] joutui syyskuussa 1970 syytteeseen Helsingin Raastuvanoikeudessa teoksistaan ’Sikamessias’ ja ’Sikavaakuna’ [kuva vasemmalla]. Sikamessiaassa sika riippui ristillä. Taiteilijaa syytettiin sekä Jumalan julkisesta pilkkaamisesta että Suomen valtakunnan häpäisemisestä. Syyte vaakunan häpäisemisestä hylättiin. Jumalanpilkan osalta juttu siirrettiin Helsingin Hovioikeuden ratkaistavaksi. Koskinen ja näyttelyn jyryn jäsenet tuomittiin sakkorangaistuksiin.

Lotto on Italiassa kehitetty onnenpeli, jossa tuolloin valittiin kuusi numeroa 40:stä. Veikkaus aloitti loton myynnin Suomessa joulukuussa 1970, ja ensimmäinen arvonta televisioitiin 03.01.1971. Sen onnenrivi oli 1, 9, 18, 19, 36 ja 37. Kierroksella ylivieskalainen nainen voitti 343 825 markkaa [€ 395 769,45] puhtaana käteen. Ensimmäinen lottomiljonääri saatiin vuonna 1973, jolloin hieman yli miljoona markkaa [€ 960 521] meni nivalalaiselle perheelle.

Akateemikko Alvar Aallon suunnittelema Finlandia-talo luovutettiin 15.10.1971 Helsingin kaupungille. Talo suunniteltiin konsertti- ja kongressikäyttöön ja sen rakentaminen oli aloitettu jo joulukuussa 1968. Talon viralliset avajaiset järjestettiin joulukuussa. Talo jäi lopulta arkkitehti Aallon keskustasuunnitelman ainoaksi toteutetuksi luomukseksi.

Alkon lakko alkoi 24.04.1972 ja päättyi vasta kesäkuun alussa. Vähittäismyynti loppui tyystin, mutta toimihenkilöt ja johto hoitivat ravintolamyynnin. Ja keskioluttahan sai ruokakaupoista. Miesten juopumuspidätykset laskivat lakon aikana Helsingissä 52 prosenttia. Keskioluesta aiheutuneiden pidätysten määrä kohosi sen sijaan 13-kertaiseksi, ja ravintolajuopottelusta aiheutuneet nelinkertaistuivat. Salakauppakin väheni, eivätkä hinnat kohonneet normaaleista salakaupan hinnoista kuin noin 50 prosenttia. (Häikiö 2007, 220-221)

Suomi juostiin uudelleen maailmankartalle 03-10.09.1972 Münchenin olympiakisoissa. Ensin Lasse Virén [s. 1948] voitti 10 000 metrin juoksun maailmanennätysajalla, vaikka oli kaatunut ennen kilpailun puoliväliä. Yleisurheilun viimeisenä kilpailupäivänä hän voitti myös 5 000 metrin juoksun. Puoli tuntia myöhemmin Pekka Vasala voitti vielä olympiakultaa 1 500 metrillä. Virénin ja Vasalan saavutuksia täydensi vielä Tapio Kantasen pronssi 3 000 metrin estejuoksussa.

Koulumaailmassakin alkoi tapahtua 1970-luvulla. Nämä Norssin pojat pääsivät syksystä 1971 lähtien nauttimaan koulujen viisipäiväisestä työviikosta. Kesälomalta piti kuitenkin palata kouluun jo 23.08. He saivat lisäksi maistaa kouluneuvostojen kaikkivallan makeutta 23.02.1973 alkaen. Pojat saivat myös seurata 25.04.1975 oikeaa yhden päivän koululakkoa tai jopa osallistua itse siihen. Lakkoilun syynä olivat hallituksen suunnitelmat peruskoulun supistukset. Kuva: Timo Peltovuori.

Vuoden vanha huumausainelaki ei ollut kyennyt vuonna 1973 rajoittamaan huumeiden kauppaa eikä estämään huumeongelman leviämistä. Kun tinneri oli ollut 1960-luvun käytetyin huumaustilan antava aine, se oli nuorison keskuudessa tällä vuosikymmenellä hasis. Tilanne oli vielä pahenemassa, sillä maahan oli alkanut tulla runsaasti heroiinia. LSD-tabletti oli puolestaan jo vuosikymmenen alussa maksanut katukaupassa 50 markkaa [€ 61,17]. Kuva: Hampun lehtiä.

Tohtori Urho Kaleva Kekkonen [1900-1986] valittiin vuonna 1974 poikkeuslailla edelleen jatkamaan Tasavallan Presidenttinä neljän vuoden ajaksi. SMP:n eduskuntaryhmä sekä kuusi oikeistolaista kansanedustajaa boikotoivat 01.03. pidettyä juhlallisen vakuutuksen antotilaisuutta. Kekkonen oli ollut uudenvuodenpuheessaan huolissaan fasismin kasvusta maailmalla, muun muassa Chilessä ja Kreikassa.