Perusluokka

Norssin koko tässä teoksessa tarkasteltavan ajanjakson, 1930-1974 perusluokka, I 1930-31 – VIII 1937-1938 astui oppikoulutielleen maanantaina 01.09.1930 kello 13.00. Luokan vahvuus oli 40 kirkassilmäistä nahkapojua. Luokkayhteisöstä ei ole saatavilla kirjallisia lähteitä, joten tämä analyysi perustuu pelkkiin tilastoihin.

1) K = Kirjoitti keväällä 1938; 2) S = Kirjoitti syksyllä 1938
(HSN 1930-1931 – 1938-1939)

Tuhkanen

Vaula

Lehmuskoski

Luokan esimieheksi määrättiin lukuvuosiksi 1930/1931 – 1932/1933 53-vuotias piirustuksenopettaja, taiteilija Toivo Gideon Johannes Tuhkanen [1877-1957].

Lukuvuonna 1933/1934 luokan esimiehenä toimi 42-vuotias Suomen historian ja yhteiskuntaopin apulaislehtori Matti Viktor Vaula [1891-1959].

Lukuvuosiksi 1934/1935 - luokan esimieheksi määrättiin 46-vuotias latinan ja kreikan yliopettaja Niilo Henrik Lehmuskoski [vuoteen 1906 Lindfors; 1888-1948].

Luokan lukumääräiset [n] oppilaspoistumat, lisäykset ja kokonaismäärät verrattuna edellisen lukuvuoden lopun määriin.

Luokkien prosentuaaliset [%] oppilaspoistumat, lisäykset ja kokonaismäärät verrattuna edellisen lukuvuoden lopun määriin.

Huom. Prosenttiluvut ovat pyöristettyjä

Luokkayhteisön nimiluettelosta ja edellä olevista taulukoista voidaan tehdä eräitä 1930-luvun oppikoulun käyntiä koskevia mielenkiintoisia havaintoja. Nelikymmenpäinen luokkayhteisö sai heti kouluun tullessaan keskuuteensa yhden edellisenä vuonna klassillisella I luokalla aloittaneen pojan.

Tuon aikaisten vuosikertomuksista voi lisäksi lukea, että yhteisöstä poistui vuosittain vain jokunen jäsen eroamalla koulusta. Likipitäen kaikki yhteisöstä pois siirtyneet jäivät tai jätettiin Norssin seuraavaksi nuoremmalle klassilliselle luokalle, alaluokilla suruttomammin kuin yläluokilla.

Yhteisöön tultiin samoin vain harvoin koulun ulkopuolelta. Kyseessä olivat pääasiassa sellaisilta paikkakunnilta tulleet pojat, jotka olivat aloittaneet koulunkäyntinsä jossakin klassillisessa lyseossa, esimerkiksi Viipurissa tai Turussa.

Luokkayhteisön kokoonpano myös eli rajusti. Siihen kuului kaiken kaikkiaan 81 poikaa ja nuorukaista. Yhteisön 40 alkuperäisestä jäsenestä kirjoitti vuonna 1938 keväällä ylioppilaaksi vain kaksitoista nuorukaista, vajaa kolmannes. Yhteisöön tulleista 41 pojasta ja nuorukaisesta kirjoitti keväällä 1938 kaikkiaan 16 nuorukaista, 39 prosenttia.

Luokan ikäjakauma vaihteli vuosina 1930-1938 syntymävuoden perusteella laskettuna sekä ensimmäisenä ylioppilaaksi kirjoittamisen vuotena seuraavasti:

(HSN 1930-1931 – 1938-1939)

Luokkayhteisön ikäjakaumataulukosta voidaan todeta seuraavaa. Neljä vuonna 1921 syntynyttä poikaa saavutti vuoden 1930 aikana kaikkiaan yhdeksän vuoden reippaan iän. Toisaalta neljä poikaa täytti samana vuonna jo 12 vuotta.

Ikäjakauma pysytteli jäsenten vaihtuvuudesta huolimatta vielä lukuvuoden 1931-1932 tasaisena, mutta alkoi laajeta seuraavana lukuvuotena. Keski-iän vanheneminen näkyy kyseisen rivin lukujen desimaalien kasvamisesta, joka ei ole mitenkään dramaattista.

Mielenkiintoisinta on sen sijaan tarkastella luokkayhteisön nuorimpien ja vanhimpien jäsenten välistä ikäeroa. Vuonna 1930 se oli kolme vuotta, vuonna 1932 luokan ikäjakauma vaihteli 11-15 vuoden välillä ja vuonna 1936 jo 15-20 sekä ylioppilaaksi kirjoitettaessa 17-22 ikävuoden välillä.

Kun pojat tietysti kehittyvät keskenäänkin eri tahdissa, ei tällaisilla ikähaitareilla ole välttämättä luokkayhteisöä kiinteyttävää vaikutusta. On lisäksi selvä, että yhdeksänvuotias ei ajattele samalla tavalla kuin 12-vuotias eikä 11-vuotias siten kuin 15-vuotias. Lukiossa erot kuitenkin tasoittuvat vaikkei sitä aina uskoisikaan.

Eräs mielenkiintoinen havainto on se, että luokkayhteisöön tuli Norssin ulkopuolelta vain muutama jäsen. Valtaosa tulokkaista oli edellisen vuoden luokalle jääneitä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että oppikoulun varsinainen karsinta tehtiin 1930-luvulla keskikoulussa.

Lukiossakin tietysti jäätiin tai jätettiin luokalle, mutta ainakaan tämän luokan kohdalla luvut eivät ole yhtä dramaattisia kuin II ja III luokalla. Poikkeuksen muodostaa tietysti VII ja VIII luokan välinen kynnys. Mutta eihän nyt mikään itseään kunnioittava oppikoulu voinut päästää kovin epävarmoja yrittäjiä valtakunnallisesti arvosteltaviin ja tilastoitaviin. ylioppilaskirjoituksiin.

Tällä seikalla on saattanut olla yhteys myös pedagogisiin ja didaktisiin menetelmiin sekä käytäntöihin. Herbartilaisuudessa pääpaino oli ulkoa oppimisessa sekä opitun virheettömässä toistamisessa. Hyvällä muistilla saattoi siten pärjätä pitkällekin. Poikien väliset osaamisen erot ja runsaat luokalle jäämiset saattoivatkin johtua enemmän harrastuneisuuden kulloisestakin suuntautumisesta kuin älykkyydestä sinänsä.

Luokkayhteisön onnistuminen ylioppilaskirjoituksissa vuonna 1938 on esitetty seuraavassa taulukossa.

1) Abituruksista; 12 kirjoitti syksyllä ja yksi seuraavana vuonna ylioppilaaksi

2) Luokkayhteisön ylioppilaiden sisäiset prosenttiosuudet verrattuna luokkayhteisön abiturusten kokonaismäärään

3) Kaikki kirjoittivat syksyllä ylioppilaiksi

4) Luokkayhteisön menestyminen verrattuna koko kouluun

(HSN 1937-1938)

Kaiken kaikkiaan voidaan lopuksi todeta, että klassillinen I luokka 1930-1931 – VIII 1937-1938 oli varmaan aivan tyypillinen 1930-luvun Norssin luokka. Todellinen syvän rauhankauden Perusluokka.