Vanhat Norssit ry Historiikin etusivulle 1867 - 1930. Norssin perintö 1930-luku. Pulasta sotaan 1940-luku. Sota-aika ja normalisoituminen 1950-luku. Levottomat teiniparvet 1960-luku. Tiedostavat teiniparvet 1970-luku. Tytöt ja kouluneuvostot Epilogi Liitteet Lähteet Videot













Kenen toverikunta?

Norssin vuonna 1886 perustettu Konventti oli lukuvuosina 1970-1971 – 1973-1974 kuin se kuuluisa Manninen ovenraossa tai oululaista kansansanontaa käyttäen ’kuin jätkän räkä piikkilangasa; ei pysy, ei putuva’. Yhtäältä Konventtia pyrittiin pitämään perinteisenä ja toisaalta kampeamaan sitä edistykselliseen, Suomen Teiniliiton viitoittamaan suuntaan.

Vuosikertomuksen asianomaiset kohdat Konventin toiminnasta ovat virkamiesmäisen viileitä, vaikka virallisen asiakirjan julkaisija lienee puristellut nyrkkiä housuntaskussaan. Asiantuntijalle asiaa selventänee seuraava taulukko, jossa on esitetty konventin keskeiset, toimintaan vaikuttaneet toimihenkilöt 1970-luvun alkupuolella. Kuraattoreilla on nähtävästi kuitenkin ollut toimintaan vain jonkinlainen jarrumiehen osa.

Lukuvuosi

Viranhaltija

1970-1971

1971-1972

1972-1973

1973-1974

Kuraattorit

Juhani Hämäläinen

Matti Oja

Juhani Hämäläinen

Matti Oja

Reino Seppälä

Maija-Liisa Mäkelä

Puheenjohtaja

Pentti Arpalahti

Jorma Bergholm

Risto Uosukainen1)

Teppo Johansson

Teppo Johansson

Kai Mättö [kevät]

Varapuheenjohtaja

Jukka-Pekka Palo

Jukka Karhula

Risto Terkki


Sihteeri

Arto Seppovaara

Risto Uosukainen

Pertti Suitiala

Markus Henriksson

Tiedotussihteeri

Jorma Bergholm

Juha Louhivuori

Markku Nurminen

Aarne Pelkonen

1) Erosi kesken kauden tultuaan valituksi Kouluneuvostoon ja sen varapuheenjohtajaksi
(HN 1970-1971; 1971-1972; 1972-1973; 1973-1974; H I N 1974-1975)

Konventin toiminnallisessa suunnittelussa pyrittiin lukuvuonna 1970-1971 korostamaan voimakkaasti olemista Suomen Teiniliiton, STL, perusyksikkönä. Toimintaa sopeutettiin siten STL:n tavoitteiden mukaiseksi. Hallituksen itsekoulutukseen ja jäsenistön koulutukseen kiinnitettiin sen takia mahdollisimman suurta huomiota. Yhteistoiminta olikin kiinteää, koska eräät hallituksen jäsenet kuuluivat Helsingin Teiniyhdistyksen, HeTeY:n hallitukseen tai ainakin valiokuntiin. STL:n syyskokouksessa oli Konventin virallisina edustajina Jorma Bergholm [VI] ja kevätkokouksessa Timo Lyytinen [VI].

Nahkakoulutus järjestettiin yhdessä tyttönorssien kanssa, ja puhujana toimi muun muassa HeTeY:n puheenjohtaja Armi Mikkola. Nahkiaiset pidettiin Ressussa yhdessä Yhteisnorssin [ent. Tyttönormaalilyseo], Tyttölukion ja Ressun kanssa. STL:n organisoimalla Kouludemokratian Kampanjaviikolla toimi asiantuntijana Kouluhallituksen ylitarkastaja Sakari Tiainen. Tähän tilaisuuteen osallistui peräti 40 Konventin aktiivia [noin 350 potentiaalista]. Kevätlukukauden alkajaisiksi järjestettiin Yhteisnorssin viihtyisässä opetusharjoittelijoiden huoneessa suuri kouluaiheinen keskustelutilaisuus.

Kevään korvalla järjestettiin Yhteiskunnallisten keskustilaisuuksien sarja. Ensimmäisen keskustelutilaisuuden aiheena oli ’Eteläinen Afrikka ja sen vapautusjärjestöt’, josta alustivat Börje Mattson ja Mikko Lohikoski. Sarjan toinen keskustelutilaisuus koski Latinalaista Amerikkaa, jonka asiantuntijoina esiintyivät kirjailija Matti Rossi [kd] ja ekonomi Lauri Ruusulehto Ulkoministeriöstä. Kolmannessa keskustelutilaisuudessa käsiteltiin ammattijärjestöjä. Keskeinen osa koko keskustelutilaisuuksien sarjan läpiviemisessä oli Timo Lyytisellä [VI] ja Kaarlo Bergholmilla [VII].
(HN 1970-1971, 7-9)

Konventin saavutuksia lukuvuonna 1970-1971 koskevasta selvityksestä voidaan todeta, että kovin paljon kulttuuria ei toverikunnan toimintaan mahtunut. Ilmeisesti sen takia opettajat jatkoivat jo edellisellä vuosikymmenellä aloitettua perinnettä ja esittivät itse Konventin Puurojuhlassa edes jotain kulttuuria. Toinen syy saattoi olla se, että ainakin puurojuhlan haluttiin edes jossain määrin vivahtavan vanhalta perinteeltä.


Syksyllä 1970 opettajat esittivät balladia ’Nikkarin Kerttu’. Marjatta Schlupp ja Risto Valjakka sekä kertojana ’Vahvistettu kvartetti’. Säestäjänä Veli-Matti Welling.
Kuva: Risto Valjakan arkisto.

Konventti noudatti myös lukuvuonna 1971-1972 edellisten Konventtien aloittamaa linjaa: ’STL:n tie on meidämmekin tie’. Teiniliiton kokouksiin osallistuivat syksyllä Jukka Karhula [VII] ja keväällä Risto Uosukainen [6 a]. Syksyn Taksvärkki kerättiin Mosambik-instituutin hyväksi. Samana päivänä pidetyn Norssin ja Ressun välisen soutuottelun voitti Norssi. Syyslukukauden lopuksi järjestettiin ensimmäinen yhteiskunnallinen keskustelutilaisuus. Se käsitteli Suomen puolueiden koulutuspoliittisia ohjelmia tammivaaleja silmällä pitäen. Miltei kaikki puolueet olivat lähettäneet tilaisuuteen edustajansa.

STL järjesti puolestaan kevätlukukaudella kampanjan yhteiskunnallisen opetuksen uudistamiseksi. Konventti pyrki tiedusteluin kartoittamaan kyseistä asiaintilaa Norssissa. Järjestetyssä keskustelutilaisuudessa toimi esitelmöitsijänä Satu Hassi [taistolaiset]. Kouluneuvostojen toimintaa käsitellyt tilaisuus järjestettiin eräänä kevään vapaana lauantaina Norssissa.

Jokaisessa luokassa järjestettiin myös gallup-tutkimus norssien poliittisista mielipiteistä [Mielipidetiedustelu 1971]. Lisäksi julkaistiin Konventin ja Weikon yhteinen moniste, jossa syvennyttiin koulutuspolitiikkaan STL:n ohjelman ja tavoitteiden mukaisesti. Kevään yhteiskunnallisessa keskustelutilaisuudessa käsiteltiin EEC:tä. Asiantuntijoina olivat Erkki Tuomioja [sd] ja maisteri Kääriäinen Suomen Teollisuusliitosta.
(HN 1971-1972, 6-7)

Opettajat joutuivat, ilmeisesti olosuhteiden pakosta, edelleen vastaamaan puurojuhlien kulttuuritarjonnasta.


Nummisuutareina puurojuhlassa 1971 vasemmalta Tapio Holma, Matti Castrén, Urho Johansson ja Juhani [Jussi] Hämäläinen.
Kuva: Risto Valjakan arkisto.

Itse itseään yleisdemokraateiksi kutsuneiden toiminnalliset tavoitteet Konventin suhteen käyvät selvästi ilmi Weikossa N:o 2 1972 julkaistusta kirjoituksesta.

KONVENTTI- JA KOULUNEUVOSTOTYÖ

Konventin toiminnalliset periaatteet

Konventti on jo parin vuoden ajan pyrkinyt korostamaan toiminnassaan Teiniliiton perusyksikkönä olemista. Norssin omien olosuhteitten ja laajojen koulupoliittisten suuntaviivojen huomioon ottaminen ja mielekäs yhteen nivominen ovatkin olleet ja tulevat vastakin olemaan ensimmäisiä edellytyksiä tehokkaalle ja linjakkaalle uudistustyölle.

Kahden viimeisen Konventin hallituksen poliittinen kantakin on ollut selvä: yleisdemokraatit ovat olleet enemmistönä. Ja Kokoomuksen innokkaista junttaus- ja propagandaoperaatioista huolimatta ovat yleisdemokraatit olleet enemmistönä myös kaikissa merkittävissä yleiskokouksissa. Täten hallituksen toimintamahdollisuudet on turvattu ja yleisemminkin luotu kestävää perustaa norssikohtaisten uudistusten läpiviemiseksi.


Teiniliiton kevätliittokokous Dipolissa 1971. Kuva: Veikko 100 vuotta, Toukokuu 1971, 39.

Konventin toimialueet

Konventin toimialueita on yleisdemokraattien toimesta Norssissakin laajennettu huomattavasti. Harmittomasta yhdessäolojärjestöstä on vähitellen kehittymässä tietoinen oppilaitten etujen ajaja. Toiminta on nyt ulotettu paitsi koulu- ja koulutuspoliittisen tiedon levittämiseen myös yleisten yhteiskunnallisten asioiden selvittelyyn.

Yhteistyö Veikon kanssa on tällä toimikaudella kohotettu uudelle tasolle. Sen sijaan Konventin jokapäiväiseen koulutyöhön konkreettisesti liittyvä toiminta ei ole tyydyttävää. Törkeisiinkään oikeusturvaloukkauksiin ei ole puututtu alkuunkaan riittävästi puhumattakaan itse oppimistyön kehittämisestä.

Tietyssä mielessä tämä on ymmärrettävää, sillä ne parannukset, mitkä nykyisten lakien ja asetusten vallitessa voi saada, ovat väkisinkin melko näennäisiä. Konventti on keskittynyt, ei turhaan pään seinään puskemiseen, vaan oppilaiden tiedon ja tietoisuuden tason kohottamiseen niin, että kun kouluneuvostot tulevat, norssit osaavat käyttää niitä hyväkseen.

Konventti ja kouluneuvosto

Kouluneuvoston tullessa Konventin merkitys ei suinkaan vähene, se kasvaa. Konventin toiminta saa tällöin tietyllä tavalla uuden sisällön. Konventin on ”avattava uusi rintama” edistyksellisten uudistusten toteuttamiseksi. On nimittäin päivän selvää, että Norssin kouluneuvoston neljä äänivaltaista oppilasjäsentä eivät pysty yksin koulua uudistamaan.

He tarvitsevat tuekseen tietoisen ja voimakkaan oppilaitten etujärjestön, joka pystyy välittämään koululaisjoukkojen vaatimuksen kouluneuvostoon. Kaiken kaikkiaan kouluneuvostotyö ei saa jäädä muutamien yksilöiden harteille; on saatava joukot toimimaan.

Tämä edellyttää todennäköisesti myös organisatorisia uudistuksia Konventissa. On perustettava jonkinlainen Kouluneuvostotoimikunta, jonka tehtävänä olisi nimenomaan yhteyksien ylläpitäminen kouluneuvoston ja oppilaitten välillä. Mahdollista on vielä, että tarvitaan edistyksellistä, yksinomaan kouluneuvostoasioita käsittelevää julkaisutoimintaa nykyisen julkaisutoiminnan rinnalle.

Tärkeintä ei tietenkään ole toiminnan muoto, vaan sisältö. Ei pidä määritellä liian sitovasti edistyksellisen koululaistoiminnan organisatorista rakennetta, vaan antaa käytännön ja kokemuksen opettaa ja ohjata itseämme.

Joka tapauksessa ikään kuin itsestään jää Konventin tehtäväksi huolehtia oppilaiden oikeusturvasta käytännössä ja järjestää entiseen tapaan eri yhteiskunnallisia asioita käsitteleviä tilaisuuksia.

Jäsenkoulutuksessa on luonnollisesti kouluneuvostotyön selvittämisen oltava etusijalla. Jotta näistä tehtävistä voitaisiin selviytyä, on Konventin lisättävä työtehoaan ja iskukykyään. On saatava uusia ja tuoreita voimia aktiiviseen toimintaan mukaan.

Opettajat ja kouluneuvosto

Kouluneuvostotyön selvä poliittisuus aiheuttaa ongelmia, koska kouluneuvostoja ei ilmeisestikään valita yhteiskunnallisen tavoitteenasettelun pohjalta kuin osittain. Opettajat eivät nimittäin pääse äänestämään oppilasjäseniä eivätkä oppilaat opettajajäseniä neuvostoon.

Näin ollen syntyy raja oppilaitten ja opettajien välille, eikä eri yhteiskunnallisten katsomusten välille. Kuitenkin itse kouluneuvostotyössä joutuvat sekä opettajat että oppilaat ”tunnustamaan väriä”. Toisin sanoen vaalit ja itse toiminta tapahtuu osin erilaiselta pohjalta.

Tämä keinotekoinen ristiriita ratkeaisi itsestään, jos kouluneuvosto valittaisiin ristiinäänestysperiaatteella. Konventin onkin huolehdittava, että oppilaat tulevat vaatimaan sitä. Vaatimuksen läpimenoon on ikävä kyllä olemassa vain teoreettiset mahdollisuudet päättävissä elimissä, mikäli opettajat eivät yhdy siihen.

Kouluneuvoston tullessa on Konventin toden teolla alettava luoda yhteyksiä edistyksellisten opettajien ja oppilaitten välille. Lisäksi on tutkittava mahdollisuudet yhteistyöhön myös opetusharjoittelijoiden kanssa. On luotava kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien demokraattinen rintama kansanvaltaisen ja kansanvaltaa yhteiskunnassa tukevan koulun rakentamiseksi.

Jorma Bergholm
(Bergholm 1972a)


Kuva: Veikko N:o 4 1973, 5.

Lukuvuonna 1972-1973 Konventti pyrki edelleen noudattamaan edellisten Konventtien viitoittamaa linjaa: Suomen Teiniliiton, STL:n tie on meidämmekin tie. Teiniliiton kokouksiin osallistuivat syksyllä Jorma Bergholm [VIII] ja keväällä Teppo Johansson [V]. Helsingin Teiniyhdistyksen, HeTeY:n piirikokouksiin osallistuivat puolestaan syksyllä Teppo Johansson [V], Pertti Suitiala [5 b] ja Markku Nurminen [6 a] sekä keväällä Kai Mättö [4 b], Pertti Suitiala [5 b] ja Heikki Lausmaa [5 b].

Konventin toiminta oli aloitettu syksyllä jäsenten keruulla ja gallupilla, joka tehtiin taas yhteistyössä Weikon kanssa. Tällä kertaa gallup pidettiin III – VIII luokilla [Mielipidetiedustelu 1972]. Gallupin jälkeen järjestettiin STL:n taksvärkkikeräys ”Lastensairaala Vietnamiin -kampanja”. Kevät aloitettiin hipoilla Yhteisnormaalilyseon kanssa. Sitten järjestettiin Kulttuuritapahtuma, johon osanotto oli valitettavan laimea. Jäsenkoulutusta annettiin uusille jäsenille niin ikään yhdessä Yhteisnormaalilyseon kanssa.
(HN 1972-1973, 4-5)

Lukuvuonna 1973-1974 Konventti jatkoi toimintaansa edelleen perinteeksi kehittyneessä muodossaan. Myös harrastustoimintaa tehostettiin perustamalla syksyllä Teatterikehto ja tammikuussa Elokuvakerho. Yksi keskustelukerhon iltakin järjestettiin aiheesta ’Sadankomitean toiminta ja aseeton maanpuolustus’. Alustajana toimi Markku af Heurlin. Kerhotoiminta toteutettiin yhdessä Helsingin Yhteisnormaalilyseon teinikunnan kanssa.

STL:n syyskokouksessa ja kevätfestivaaleilla Konventtia edusti Teppo Johansson [VI]. Keväällä lähetettiin lisäksi kutsun perusteella edustaja YYA-sopimusjuhliin. Konventin vuosikokouksessa hyväksyttiin lopulta Konventille STL:n teinikunnille lähettämät uudet mallisäännöt. Pahin huolenaihe oli se, että uusia jäseniä oli Konventtiin saatu huolestuttavan vähän [sic]. Ilmeisesti Jorma Bergholmin taisteluohjelma ei norsseja oikein sytyttänyt.
(HN 1973-1974, 5-6)

Rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava, että Konventti toimeenpani taksvärkkien ohella myös todella perinteiset keräykset Kiteen varattomien hyväksi. Lukuvuonna 1970-1971 saatiin kokoon noin 600 markkaa [€ 734], 1971-1972 kaikkiaan 401 markkaa [€ 461], 1972-1973 ei summaa ilmoitettu, mutta 1973-1974 saatiin kokoon noin 500 markkaa [€ 480]. Lisäksi saatiin Kiteelle lähetettyä runsaasti vaate- ja muuta tavaraa. Vertailun vuoksi on todettava, että STL organisoi lukuvuonna 1970-1971 maanlaajuisen ”Sokeain äänilehti” -keräyksen, jonka tuotolla pyrittiin helpottamaan sokeain vaikeaa tiedonhankintaongelmaa. Keräyslehtisiä myi 73 norssia yhdessä iltapäivässä 1 200 markan arvosta [€ 1 468].

Konventin talous pysyi kohtuullisena koko 1970-luvun alun. Rahaa saatiin jäsenmaksuista, joiden tuotto kuitenkin hiipui viimeistään lukuvuonna 1973-1974, sekä matrikkelin myynnistä ja kouluhipoista. Lisäksi Konventti organisoi koulun luokkakuvaukset, joista se sai lisätuloja. Norssin Konventin varsinainen romahdus tapahtui vasta lukuvuonna 1974-1975, jolloin vuonna 1886 perustetun Konventin nimi muutettiin ”ajan tasalle”. Uutta nimeä ei vuosikertomuksessa kuitenkaan häveliäästi ilmoitettu. Samana vuonna Konventti allekirjoitti myös Rauhanadressin.
(HN 1970-1971, 7-9; 1971-1972, 6-7; 1972-1973, 4-5; 1973-1974, 5-6; H I N 1974-1975, 4)


U.J. : Kyllä minäkin vitsin ymmärrän, kunhan se vain ensin selitetään. (Veikko N:o 4 1970, 35)


Kysymys: Miksi pieni jumppasali ja ruokala ovat vierekkäin?

Vastaus: Jotta kukaan ei pelästyisi kalasopan hajua.
(Veikko N:o 4 1970, 35)


Kuva: Veikko N:o 4 1973, 8.

Raportti abibailuista

Traditionaaliset abibailut järjesti 8 a marraskuun lopulla. Totuttuun tapaan oli ruokala kanttiinina ja tupakointihuoneena. Informaatiota oli jaettu peräti 20 kouluun tavallisen kolmen sijasta. Liput loppuivat jo alkuillasta, ja ovien eteen kerääntyi ihmisjoukkoja. Järjestysmiehillä ja ulkopuolelle jääneillä oli ajoittain erimielisyyksiä.

Myös pienessä voimistelusalissa tapahtui väkivaltaisuuksia. Ihmismassaa yritettiin rauhoittaa, soitettiin pliisuja levyjä. Valoja sammuteltiin, valoja sytyteltiin.

Ruokala täyttyi keskenkasvuisista mascarasilmäisistä tyttölapsista yllään tiukat dongarit, kireä pusero, huulessa savuke ja päässä viinahöyryjä.

Rakentavien kontaktien sitominen vastakkaiseen sukupuoleen ei ole helppoa pimeässä korvia huumaavan melun täyttämässä voimistelusalissa. Niinpä tapahtui jälleen osittainen jaottuminen; oli poikaryhmiä, oli tyttöryhmiä kuin myös sekaryhmiä.

Yleinen tanssityyli naispuolisten parissa näytti olevan aneeminen lantion nytkytys. Pojista ei voi sanoa mitään yleistä.

Voimistelusalin nurkissa harrastettiin hellyyttä.

Heikon uskalluksensa tueksi jotkut ihmiset olivat nauttineet päihdyttäviä juomia. Useimmat käyttäytyivät rauhallisesti. Muut heitettiin ulos.

Levydiskon lomassa tarjoili musiikkia rautalankayhtye Groovy. Ryhmä oli teknisesti rutinoitu ja hallitsi osansa mallikkaasti. Yhden laulukaapin rikkoutuminen aiheutti kuitenkin alimitoitetun vahvistuksen, ja voimistelusalin ala-arvoinen akustiikka sai musiikin puuroutumaan.

Kokonaisuutena voisi sanoa, ettei tämänlaatuisista tapahtumista voi sanoa mitään kokonaisuutena, ne ovat kaikki samanlaisia eivätkä tarjoa virikkeitä.

Myös poliisi kävi paikalla.

Kiitokset 8 a:n järjestysmiehille sekä valvojille, rehtori Valjakka ja lehtori Mäkelä.

Jukka-Pekka Timonen
(Timonen 1973)


Kuva: Veikko 100 vuotta, Toukokuu 1971, 39.


Norssin vanhat keväällä 2008 tanssiaisissaan. Kuva: Veikko N:o 1 2008, 16-17.