Perinteen jatkajat; vakituinen opettajakunta 1937

Yliopettaja, filosofian tohtori
Frans Akseli Heporauta [vuoteen 1935 Hästesko; 1879-1946].
Suomea. Opiston rehtori. VR 4

Ylioppilas Suomalaisesta Normaalilyseosta 1899.
Suomalaisen Normaalilyseon suomen kielen yliopettaja 1927-.
Vararehtori 1927-1929; virkaa tekevä rehtori 1928-1929.
Rehtori 1929-1942.
Väitöskirja: Länsisuomalaiset tautien loitsut 1923.

Julkaissut myös muun muassa: Kalevala Suomen kansan hengentuotteena, Suomalainen kansanrunous, Äidinkielen opetusoppi.

Yliopettaja, filosofian tohtori, professori
Kaarlo Eemeli Kivirikko [vuoteen 1906 Stenroos; 1870-1947].
Luonnonhistoriaa ja maantietoa. Opiston vararehtori.

Ylioppilas Suomalaisesta Normaalilyseosta 1889.
Suomalaisen Normaalilyseon luonnonhistorian ja maantiedon lehtori 1905- 1911; yliopettaja 1911-1938.
Professori 1930. Väitöskirja: Das Tierleben im Nurmijärvi-See.
Koulun kasvioppi, koulun eläinoppi, Maapallon eläimistö I-IV, Uusi oppikoulun maantiede.

Yliopettaja, filosofian tohtori
Eevert Johannes Laine [1878- 1960]. Historiaa.

Suomalaisen Normaalilyseon historian ja suomen vanhempi lehtori 1925-1928; historiallisten aineiden vt. yliopettaja 1926-1928, vakinainen 1928-1945. Väitöskirja: Piirteitä Suomen vuoritoimen historiasta 19. vuosisadan ensipuoliskolla 1907.

Oppilaiden itsehallinto, Uudistuksen Saksan oppikoulujen alalla.

Yliopettaja, teologian kandidaatti
Lauri Pohjala [1870-1947]. Uskontoa ja filosofian alkeita. Kansanedustaja 1924-1927; Sosiaaliministeri 1924-1925. VR 4; Mm 1939-1940.

Suomalaisen Normaalilyseon uskonnon yliopettaja 1919-1938; vararehtori 1921-1926 ja 1929. Vietämmekö sabattia vai sunnuntaita? Sanomalehti- ja aikakauslehtikirjoituksia.

Yliopettaja, filosofian lisensiaatti
Yrjö Moses Jalmari Biese [1903- 1983]. Ruotsia ja englantia.

Ylioppilas Suomalaisesta Normaalilyseosta 1921. Suomalaisen Normaalilyseon ruotsin, latinan ja kreikan tuntiopettaja 1924-1928; ruotsin ja englannin yliopettaja 1928-1948. Useita oppikirjoja.

Yliopettaja, filosofian lisensiaatti
Bruno Julius Malmio [vuoteen 1905 Malmlund; 1883-1966]. Matematiikkaa ja luonnonoppia. VR 4; Mm 1918. Porin Rykmentin Sapööriosaston päällikkö 1918.

Suomalaisen Normaalilyseon matematiikan, fysiikan ja kemian yliopettaja 1930- 1951]. Lukuisia tieteellisiä julkaisuja ja oppikirjoja.

Yliopettaja, filosofian maisteri
Kaarlo Kustaa Östberg [1875-1954]. Saksaa ja ranskaa.

Suomalaisen Normaalilyseon saksan ja ranskan tuntiopettaja 1919-1926; vanhempi lehtori 1926-; vt. yliopettaja 1928-1931; yliopettaja 1931-1941. Lyhyt ranskan kielioppi, Saksan käännöstehtävien opas ylimpiä luokkia varten.

Yliopettaja, filosofian lisensiaatti
Niilo Henrik Lehmuskoski [vuoteen 1906 Lindfors; 1888-1948]. Latinaa ja kreikkaa.

Suomalaisen Normaalilyseon latinan ja osittain kreikan sijaisopettaja 1913-1915; opettaja 1916-1917; tuntiopettaja 1917-1920; vt. vanhempi lehtori 1920-1921; äidinkielen nuorempi lehtori 1921-1930; latinan ja kreikan vanhempi lehtori 1930-1935; yliopettaja 1935- 1948.

Vanhempi lehtori, filosofian maisteri
Georg David Efraim Jacobson [1872-1938]. Ruotsia.

Ylioppilas Suomalaisesta Normaalilyseosta 1891. Suomalaisen Normaalilyseon ruotsin tuntiopettaja 1901-1908; vt. lehtori ja kollega 1906-1908; kollega 1908-1913; nuorempi lehtori 1913-1919; vanhempi lehtori 1919-1938. Ruotsin kielen alkeiskirja.

Vanhempi lehtori, filosofian maisteri
Thor Emil Markkola [Vuoteen 1906 Marklund; 1873-1941]. Matematiikkaa, fysiikkaa ja kirjanpitoa.

Suomalaisen Normaalilyseon matematiikan tunti- ja sijaisopettaja 1901-1908; matematiikan, kemian ja fysiikan kollega 1908-1919; vanhempi lehtori 1919-1940. Geometrian oppikirja keskikouluja varten.

Vanhempi lehtori, filosofian tohtori
Uuno Uljas Seppä [vuoteen 1898 Vikman; 1885-1966]. Historiaa ja kansantaloustiedettä. Yliopettajakunnan sihteeri. Ottanut osaa Suomen Vapaussotaan 1918 sekä sen valmisteluihin 1917 puhujana ja käytännön järjestäjänä.

Suomalaisen Normaalilyseon historian, yhteiskuntaopin sekä kansantaloustieteen vanhempi lehtori 1929-1946. Väitöskirja: Oppilaiden itsehallinta Suomen oppikouluissa 1937. Kirjoituksia muun muassa Ilkkaan, Uuteen Suomeen ja Ajan suuntaan.

Vanhempi lehtori, filosofian tohtori
Kaarlo Veikko Paatero [1903-1986]. Matematiikkaa ja fysiikkaa.

Ylioppilas Suomalaisesta Normaalilyseosta 1922. Suomalaisen Normaalilyseon matematiikan, fysiikan ja kemian tuntiopettaja 1927-1932; vanhempi lehtori 1932-1938. Väitöskirja: Über die konforme Abbildung von Gebieten deren Ränder von beschränkter Drehung sind.

Vanhempi lehtori, filosofian maisteri
Irja Linnea Julie Maliniemi [os. Lindström; 1902-1967]. Saksaa ja ranskaa.

Suomalaisen Normaalilyseon saksan ja ruotsin kielen vanhempi lehtori 1932-1845. Tutkielmia ja kirjoituksia aikakauslehdissä. Useita käännöksiä englannin ja ranskan kielestä.

Vanhempi lehtori, filosofian tohtori
Vilho Antero Haila [1894-1954]. Suomea.

Suomalaisen Normaalilyseon suomen kielen vanhempi lehtori 1936-1946. Väitöskirja: Suomenkielisten oppikoulujen kaunokirjallisuuden opetuksesta erityisesti silmälläpitäen kirjallisuuden valintaa 1934.

Vanhempi lehtori, filosofian kandidaatti
Esko Roope Joki [1907-1966]. Latinaa ja kreikkaa.

Ylioppilas Suomalaisesta Normaalilyseosta 1926. Suomalaisen Normaalilyseon latinan ja kreikan vt. vanhempi lehtori 1934-1936; vakinainen 1936-1961. Painetun Veikon perustajia ja ensimmäinen vastaava toimittaja.

Vanhempi lehtori, teologian tohtori, filosofian maisteri
Anton Rafael Leopold Holmström [1899-1967]. Uskontoa ja filosofian alkeita.

Ylioppilas Suomalaisesta Normaalilyseosta 1918. Suomalaisen Normaalilyseon uskonnon ja filosofian alkeiden vanhempi lehtori 1937-1939.

Vanhempi lehtori, filosofian tohtori
Ilmari Paasio [1906-1941]. Luonnonhistoriaa ja maantiedettä.

Suomalaisen Normaalilyseon luonnonhistorian ja maantiedon vanhempi lehtori 1937-1939. Helsingin yliopiston propedeuttisen kasvitieteen assistentti 1932-1933; dosentti 1937-1941. Väitöskirja: Über die Vegetation der Hochmoore Finnlands 1933. Pieni jäkälä- ja sammalkirja, Mustien maanosa.

Nuorempi lehtori, filosofian tohtori, dosentti
Aksel Rafael Kurki [vuoteen 1935 Rosenqvist; 1880-1950]. Suomea, filosofian alkeita, venäjää, maantietoa ja kaunokirjoitusta.

Suomalaisen Normaalilyseon venäjän vt. kollega 1907-1908; venäjän nuorempi lehtori 1908- 1947; maantiedon, suomen ja filosofian alkeiden opettaja 1919-1947. Murrosikä ja kasvatus, Kurinpito ja kasvatus kodissa ja koulussa.

Nuorempi lehtori, filosofian maisteri
Enoch Konrad Westergren [1877-1949]. Suomea ja latinaa.
Opiston kirjastonhoitaja.

Ylioppilas Suomalaisesta Normaalilyseosta 1898. Suomalaisen Normaalilyseon suomen, latinan, kreikan ja historiallisen lukemisen tuntiopettaja 1907-1917; ylimääräinen ja vt. nuorempi lehtori 1917-1918; latinan ja suomen kielen nuorempi lehtori 1918-1947.

Nuorempi lehtori, filosofian maisteri
Väinö Johannes Saarialho [1888-1962]. Matematiikkaa ja luonnonoppia.

Suomalaisen Normaalilyseon matematiikan, fysiikan ja kemian vt. nuorempi lehtori 1919-1926; vakinainen 1926-1951. Laskennon oppikirja.

Nuorempi lehtori, voimistelunopettaja
Yrjö Nykänen [1890-1940]. Voimistelua ja terveysoppia.
Komppanian päällikkö Vapaussodan aikana, VR 4, Mm 1918. Luutnantti.

Moninkertainen Suomen mestari voimistelussa. Suomen voimistelujoukkueen johtaja Pariisin, Amsterdamin ja Berliinin olympiakisoissa. Urheilun opetus, Voimistelun opetustaito.

Nuorempi lehtori, voimistelunopettaja
Väinö Vilho Lahtinen [1897-1989]. Voimistelua ja terveysoppia.
Vöyrin sotakoulu; ottanut osaa Vapaussotaan. VM, Mm 1918. Aliupseeri.

Suomalaisen Normaalilyseon voimistelun ja terveysopin nuorempi lehtori 1934- 1950. Los Angelesin olympialaisten voimistelujoukkueen johtaja. Liikuntavoimistelu, Uusi miesvoimistelu.

Apulaislehtori, filosofian kandidaatti
Bror Erik Hildén [1884-]. Saksaa ja ranskaa.
Vapaussodassa Karjalan suojeluskuntajoukkojen valtuutettu edustaja Päämajassa. Ylipäällikön neuvottelukunnan jäsen. VR 3.

Suomalaisen Normaalilyseon saksan, ranskan ja ruotsin tuntiopettaja 1911-1915; saksan ja ranskan vt. vanhempi lehtori 1925-1926; apulaislehtori 1926-1938.

Apulaislehtori, filosofian kandidaatti
Martti Viktor Vaula [1891-1959]. Suomea ja historiaa.

Suomalaisen Normaalilyseon historian sijaisopettaja 1920-1922; latinan ja suomen tuntiopettaja 1925-1927; suomen, historian ja yhteiskuntaopin apulaislehtori 1931-1947. Kirjoituksia aikakauskirjoihin.

Piirustuksen ja kaunokirjoituksen opettaja, taiteilija
Toivo Johannes Tuhkanen [1877-1957]., Kaunokirjoitusta ja piirustusta.

Suomalaisen Normaalilyseon kaunokirjoituksen vt. opettaja 1903-1910; piirustuksen vt. opettaja 1905-1910; vakinainen 1910-1941. Maalannut runsaasti alttaritauluja ja muotokuvia.

Laulunopettaja, säveltäjä, filosofian maisteri
Armas Toivo Valdemar Maasalo [vuoteen 1905 Masalin; 1885-1960]. Laulua. Oppilaskuoron johtaja.

Suomalaisen Normaalilyseon vt. laulunopettaja 1913-1916; vakinainen 1916-1952. Johanneksen kirkon urkuri 1926-1958. Koulun musiikkioppi, koululaulukokoelmia.

(HSN 1936-1937, 8-13; Joki 1937, 104e; Norssi 1992)

Opettajakunta vuonna 1935 opettajahuoneen tyynessä ja rikkumattomassa rauhassa. Kalusteet vain ovat vielä niitä vanhoja.
Kuva: Brotherus 2006.

Vanhasta vakituisesta opettajakunnasta olivat vanhemmat lehtorit Kaarlo Kustaa Östberg ja Niilo Henrik Lehmuskoski saaneet yliopettajan virat. Uusia vakituisia opettajia olivat: vanhempi lehtori Kaarlo Veikko Paatero, filosofian maisteri Irja Linnea Julie Maliniemi, vanhempi lehtori Vilho Antero Haila, vanhempi lehtori Esko Roope Joki, nuorempi lehtori Yrjö Nykänen, nuorempi lehtori Väinö Vilho Lahtinen, apulaislehtori Matti Viktor Vaula sekä vanhempi lehtori Anton Rafael Leopold Holmström, joka tosin otti virkansa vastaan 1.6.1937. Vanhempi lehtori Lauri Arvi Pellervo Poijärvi oli puolestaan lukuvuonna 1936-1937 tullut nimitetyksi kouluneuvoksen virkaan Kouluhallituksessa ja siten jättänyt Norssin sillä erää.

Norssin oppilaita opettivat luonnollisesti huomattavan lukuisa määrä muitakin opettajia kuin vain vakinaiset opettajat. Vuosikertomuksen opettajia koskeneen toisen osan muodostivat ’sijaisopettajat’, jotka hoitivat asianomaisen vakituisen opettajan virkaa näiden virkavapauksien aikana. Heitä olivat lukuvuonna 1936-1937:

• pastori Y. K. Salo, uskontoa ja filosofian alkeita;

• filosofian maisteri Olavi Renkonen, luonnonhistoriaa ja maantietoa;

• filosofian kandidaatti Hilkka Kivimaa, ruotsia;

• filosofian maisteri Esko Pennanen, englantia;

• filosofian maisteri Elina Luutola, ruotsia ja englantia;

• filosofian maisteri K. O. Alho, historiaa ja kansantaloustiedettä;

• filosofian maisteri Toivo Murto, historiaa ja yhteiskuntaoppia;

• filosofian maisteri Aulikki Ylönen historiaa ja yhteiskuntaoppia; sekä

• filosofian maisteri Maire Marte ruotsia
  

Tuntiopettajina toimivat lukuvuonna 1936-1937 seuraavat henkilöt:

• filosofian kandidaatti V. J. Kataja, saksaa;

• filosofian maisteri Ingrid Zilliacus, ruotsia;

• kirkkoherra Hannes Mustakallio, uskontoa;

• filosofian kandidaatti Esko Johannes Suomala, latinaa ja saksaa;

• filosofian kandidaatti Helvi Hakulinen, englantia;

• filosofian maisteri Heikki Väänänen, maantietoa ja luonnonhistoriaa;

• filosofian maisteri Lauri Valdemar Maristo, maantietoa ja luonnonhistoriaa;

• filosofian maisteri Matti Laamanen, maantietoa ja luonnonhistoriaa;

• filosofian kandidaatti Pauli Kahma, matematiikkaa , luonnonoppia ja fysiikkaa;

• pastori W. I. Hänninen, uskontoa kreikkalaiskatolisille oppilaille,

• filosofian kandidaatti Ilkka Kaakinen, kaunolukua;

• filosofian maisteri Elin Luutola, ruotsia;

• opettaja K. Savonheimo, veistoa;

• opettajakandidaatti Leeni Vesterinen, viron kieltä; sekä

• filosofian maisteri V. A. Tuuri, pikakirjoitusta.

Opettaja: ”Mitä Matti nauraa?”
Matti: ”En minä ainakaan maisterille naura!”
Opettaja: ”Mitä täällä sitten on muuta nauramista?”
(Veikko N:o 5 1937-38, 153)

Suomen Tilastollisen Pääkeskuksen ja Helsingin Kaupungin Tilastotoimiston tilastot osoittavat, ettei Norssin koko opettajakunta koostunut 1930-luvulla suinkaan vain miehistä, vaikka valtaosiltaan kyllä. Vakituiseen opettajakuntaankin oli vuosikymmenen aikana tullut yksi nainen, Irja Maliniemi. Norssia käyneiden leskiäitien ja naispuolisten yksinhuoltajien pojat saivat silti nauttia koulussa jämeristä, jopa viiksekkäistä miehen malleista.

(HKT 1921, 136-137; HKT 1938, 122-123; HKT 1947, 120-121)

Veikko N:o 6-7 1935-36, 24.

Opettaja: ”Tuntuuko tämä kysymys sinusta liian vaikealta?”
Oppilas: ”Ei, ei kysymys niinkään, mutta vastaus.”
(Veikko N:o 1 1938-39, 12)